Sijaissynnytysten ongelmallisuudesta

Sijaissynnytykset ovat olleet erityisesti samaa sukupuolta olevien parien sekä myös yhä enevästi julkkisten suosiossa. Mistä puhumme, kun puhumme sijaissynnytyksistä?
3.3.2018

”Sijaissynnytys on yksi avusteinen lisääntymismenetelmä (assisted reproductive technology,ART) Sijaissynnyttäjä (surrogate) saatetaan raskaaksi ja synnytyksen jälkeen hän luovuttaa lapsen aiotuille vanhemmille (intended parents), jotka kasvattavat ja hoitavat lapsen. Perinteisessä sijaissynnytyksessä (traditional tai partial surrogacy) käytetään sijaissynnyttäjän omia munasoluja. Koeputkihedelmöitykseen perustuvassa sijaissynnytyksessä (gestational tai IVF surrogacy) käytetään aiotun äidin tai kolmannen naisen luovuttamia sukusoluja.1” https://apowiki.fi/wiki/Sijaissynnytys

Paine laillistaa sijaissynnytykset tulee kasvamaan myös kotoisessa Suomessamme, sillä niiden laillistaminen on sateenkaariliikkeen julkilausuttu tavoite. Sateenkaariperheet ry Twitterissä 1.3.2018: 

”Konservatiivipoliitikot pelkäsivät ‪#äitiyslaki‬-keskustelussa, mitä alamme ajaa, kun tämä laki menee läpi. Se on julkista tietoa ja löytyy nettisivuiltamme: ‪#lhbtiq‬-toimintaohjelma, ‪#translaki‬, ‪#sijaissynnytys‬ ja useamman kuin kahden juridinen vanhemmuus.” https://mobile.twitter.com/skperheet/status/969314971254390784

Ei ole yllätys, että juuri sateenkaariliike puhuu sijaissynnytysten puolesta lisääntyvästi nyt kun on vuosi kulunut avioliittolain muutoksen voimaanastumisesta.

”Tämän sukupuolineutraalin avioliittolain antaman viestin epärealistisuus näkyy kärjistetysti tilanteessa, jossa miespari haluaa itselleen lapsen. Joskus he käyttävät hyväkseen kahta naista lapsen hankkimisessa: he hankkivat yhdeltä naiselta munasolun, joka hedelmöitettynä istutetaan toisen naisen kohtuun. Näin he haluavat estää sen, ettei lasta kantanut nainen voisi vaatia oikeutta lapsen äitiyteen. Jakamalla äidin roolin kahteen osaan: munasolun luovuttajaan ja sijaisäitiin, he haluavat vähentää mahdollisuutta, että sijaisäiti voisi lapsen synnytettyään kiintyä niin paljon lapseensa, että hän vaatisi oikeutta pitää lapsen.”
http://aitoavioliitto.fi/artikkelit/avioliittolain-lapsivaikutuksia/

Sijaissynnytyksiin liittyy monia vakavia eettisiä ongelmia, kuten köyhien naisten alistamista synnytyskoneiksi ja lapsen tarpeiden ja oikeuksien sivuuttamista. Lapsesta tulee tilattava tuote ja tilausehdoista tulee ristiriitatilanteita, joita ratkaistaan aina oikeudessa asti. Ainahan sijaissynnytyksistä ei makseta palkkiota, mutta maksuttomuus ei poista niiden ongelmallisuutta. Maksullista sijaissynnytystä kutsutaan toisinaan kohdunvuokraukseksi.

”—Sveitsin korkein oikeus laajensi päätöstään toteamalla, että ”lasta on suojeltava alentamasta hyödykkeeksi, joka voidaan tilata kolmannelta osapuolelta”. http://aitoavioliitto.fi/uutiset/ulkomaat/lapsi-ei-ole-tuote-sanoo-sveitsin-korkein-oikeus/

Valtiolla ei ole velvollisuutta taata kaikille ihmisille biologisia lapsia. Valtio on sen sijaan velvoitettu edistämään ja valvomaan ihmisoikeuksien toteutumista, myös lasten. Euroopan parlamentti ja Euroopan neuvosto suhtautuu kielteisesti sijaissynnytyksiin:
”Euroopan parlamentti että Euroopan neuvosto katsovat sijaissynnyttämisen polkevan lasten ja naisten ihmisoikeuksia sekä kohtelevan lasta kauppatavarana.” http://aitoavioliitto.fi/uutiset/ulkomaat/euroopan-neuvosto-tyrmasi-sijaissynnyttamisen-aanin-16-14/


21.12.2015 Oikeus- ja työministeri Jari Lindström vastasi kirjalliseen kysymykseen sijaissynnytysten mahdollistamisessa. Ote vastauksesta:
”Kysymys sijaissynnytysten sallimisesta on paitsi monitahoinen, myös hyvin herkkä. Pariskunnat, jotka eivät ilman omaa syytään voi saada lapsia, saattavat ymmärrettävästi kokea täyskiellon kohtuuttomaksi. He voivat myös hakeutua sijaissynnytysjärjestelyyn ulkomaille, mikä on riskialtista kaikkien osapuolten näkökulmasta. Toisaalta kokemukset muista maista osoittavat, että sijaissynnytysten rajoitettu salliminen ei ole lopettanut hakeutumista sijaissynnytysjärjestelyyn ulkomaille. Lisäksi niin kotimaisiin kuin ulkomaisiinkin sijaissynnytysjärjestelyihin liittyy inhimillisiä epävarmuustekijöitä kuten se, että osapuolten tahto voi muuttua kesken järjestelyn. Tämä voi johtaa osapuolten kannalta kestämättömiin tilanteisiin.” 
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_360+2015.pdf

Sijaissynnytysten laillistamista ei voida siis perustella silläkään, että se vähentäisi ulkomailla tapahtuvaa, sijaissynnytystoimintaa. 

Vaikka vaatimuksia sijaissynnytysten sallimiseksi esitettäisiin kuinka tunteisiin vetovasti tahansa, täytyy päättäjien uskaltaa asettaa rajoja ihmisten toiveille, silloin kuin emme voi tehdä muuta  suojellaksemme tosiasiallisia ihmisoikeuksia.