Vaino ja liekki

Kotimaa24-verkkojulkaisu uutisoi 7.2.2019 kappalaisesta, joka sai piispalta varoituksen kritisoituaan yhtä yhteiselämän muotoa Raamatun arvojen vastaisena. "Porvoon hiippakunnan piispa Björn Vikström on antanut varoituksen Kristiinankaupungin kappalaiselle Markus Engströmille kielenkäytöstä. Varoitus koskee sanomalehti Syd-Österbottenissa julkaistua Engströmin mielipidekirjoitusta, jossa kappalainen tukee esimiehensä, kirkkoherra Daniel Norrbackin jyrkkiä kommentteja homoseksuaalisuudesta. Asiasta kertoo Kyrkpressen-lehti."

Kristiinankaupungin kappalainen ja kirkkoherra ovat harjoittaneet uskonnonvapautta ilmaistessaan seksuaalieettisiä näkemyksiään yksityisesti (kirkkoherra Daniel Norrback suljetussa facebook-ryhmässä) ja julkisesti (kappalainen Markus Engström mielipidekirjoituksessa sanomalehdessä). Engström ja Norrback ovat käyttäneet myös sananvapautta, joka ei suinkaan tarkoita vain "kivapuhetta", vaan sen perusteella on oikeus myös sanoa asioita, joita jotkut saattavat kokea loukkaavina. Sananvapauteen kuuluu sekin, että saa ilmaista itseään jyrkästi.

Samaisessa Kotimaa24:n uutisessa kerrotaan: "Kyrkpressenin mukaan Engström sanoo olevansa pettynyt. Hän aikoo kuitenkin omien sanojensa mukaan jatkaa "Jumalan sanan julistamista"– On iso periaatteellinen kysymys, saako Jumalan sanaa julistaa Suomessa vai ei. Tämä on megaskandaali, Engström kommentoi tilannetta Kyrkpressenille. Piispa Vikström toteaa Kyrkpressenille, että Jumalan sanaa saa toki julistaa.– Riippuu tietysti siitä, mitä hän sillä tarkoittaa. Ei ole mikään teologinen kysymys harkita sanojaan, kun puhuu toisista ihmisistä, Vikström toteaa Kyrkpressenille."

Teologiset kysymykset koskettavat aina ihmistä, ihmisillehän Raamattu on kirjoitettu. Siinäpä ei paljon sanoja säästellä, kun apostoli tai profeetta nuhtelee kuulijoita Jumalan sanan vastaisista asenteista tai teoista.

Pohjimmiltaan tässä on kyse siitä, mitä saa sanoa. Ei niinkään siitä, miten tulisi sanoa. On jo tullut selväksi, ettei tietynlaisia näkökantoja suvaita, esitetäänpä ne sitten kuinka pehmeästi ja varovasti tai räväkästi ja terävästi. Voipi lähteä työ alta tai sitten uhkaillaan leivättömän pöydän ääreen viemisestä.

On todellakin megaskandaali, että kappalainen sai varoituksen piispalta vain ilmaistessaan suorasanaisesti sen, mitä Raamattu opettaa samaa sukupuolta olevien välisistä suhteista. Erikoista touhua on sekin, että samaisen seurakunnan kirkkoherralle ehdotetaan seurakuntaneuvoston taholta, ettei tämä ottaisi enää kantaa sosiaalisessa mediassa "keskustelua herättäviin raamattukysymyksiin". Kädet halutaan sitoa niiltä, joiden kannanotot eivät myötäile sukupuolineutraalia avioliittokäsitystä. Niillä näyttää olevan kirkossa suurin vapaus toimia, ajatella ja puhua, jotka avoimemmin luopuvat kristinuskon seksuaalietiikasta ja avioliittokäsityksestä. 

Kotimaa24:n jutussa piispa kommentoi keskeneräistä poliisiasiaa näin: "– Voi olla ongelmallista toimia pappina, jos saa tuomion kiihotuksesta kansanryhmää vastaan. Mutta sitä me voimme miettiä sitten myöhemmin, Vikström sanoo Kyrkpressenille."

Ongelmallista tässä on se, että  a) Suomessa ilmoitetaan poliisille, että pappi vetoaa Raamatun opetuksiin seksuaalieettisissä kysymyksissä ja b) kappalaiseen kohdistettua perusteetonta syytöstä kansanryhmää vastaan kiihottamisesta myötäillään..

Ei seksuaalinen kiinnostus luo kansanryhmää, eikä samaa sukupuolta olevien suhteiden pitäminen sopimattomina ole rikos, josta pitäisi antaa tuomio. Ajatusrikos se on jo.

Sananvapaus- ja uskonnonvapaus on uhattuina ja se tarkoittaa ainakin kahta asiaa: sanan- ja uskonnonvapautta täytyy puolustaa ja vastustaa totalitarismin kehityskulkua, alistumatta sen vaateisiin.

Uskonnollista vainoa viritellään tällaisten tapausten kautta ja sen liekkinä on vuonna 2017 voimaan astunut avioliittolain muutos.

Lukijaa herätellen, Susanna

Lukijaa herätellen, Susanna