Sukupuolen "korjausleikkaukset" (Gender-ideologian ihmemaassa 3/3)

Suomessa ja ympäri maailmaa nostetaan jatkuvasti otsikoihin transihmiset ja sukupuolen korjausleikkaukset. Molemmat termit tosin johtavat meidät heti harhaan. Ei ole erikseen transihmisiä, vaan me kaikki olemme ihan vaan ihmisiä. Hyvin pieni prosentti ihmisistä kärsii sukupuoli-identiteetin häiriöstä ja heitä kutsutaan milloin transsukupuolisiksi ja milloin transihmisiksi. Heidän kokemuksensa ristiriidasta biologisen sukupuolen ja sukupuoli-identiteettinsä välillä on varmasti aito. He tarvitsevat tukea tällaisen ristiriidan selvittämisessä, mutta nyt yhteiskuntamme tarjoaa eriskummallista ratkaisumallia, jossa ihmisen kokemus nostetaan kaiken tiedon yläpuolelle ja heitä ohjataan ”korjaamaan” kehoaan. On toki niitäkin, jotka eivät lähde lääketieteelliseen sukupuolen korjaamiseen, mutta haluaisivat muuttaa juridista sukupuoltaan.

Dr. Paul R. McHugh, Johns Hopkins -sairaalan entinen johtava psykiatri määrittelee transsukupuolisuuden mielenterveyden häiriöksi. Dr.McHugh toteaa näin "transsukupuolinen tekee johtopäätöksen, että hän on erilainen kuin hänen fyysisen kehonsa todellisuus, hänen mieheytensä tai naiseutensa. Dr McHughin mukaan tällainen häiriö (disorder) on samankaltainen kuin vaarallisen laihan anorektikon, joka katsoo itseään peiliin ja ajattelee olevansa ylipainoinen. "(http://www.cnsnews.com/news/article/michael-w-chapman/johns-hopkins-psychiatrist-transgender-mental-disorder-sex-change.)

Ihmisten kokemuksille ei tule siis antaa liiallista painoarvoa, eihän anorektikollekaan sanota, että ”Emme halua rajoittaa itsemäärämisoikeuttasi, joten unohdetaan se, että olet oikeasti hyvin alipainoinen ja avun tarpeessa.” Sukupuolen korjausleikkauksiin ohjaaminen on siis kuin kehottaisi anorektikkoa laihduttamaan. Ei se olisi oikea apu haastavaan tilanteeseen. Dr. McHugh korostaa, ”että sukupuolen vaihtaminen on biologisesti mahdotonta. Ihmiset, jotka menevät sukupuolielinten korjausleikkaukseen eivät muutu miehistä naisiksi tai toisinpäin. Ennemminkin heistä tulee feminiinisiä miehiä tai maskuliinisia naisia. Transsukupuolisuuden väittäminen kansalaisoikeus-asiaksi ja kirurgisiin toimenpiteisiin rohkaiseminen ovat todellisuudessa yhteistyön tekemistä mielenterveyden häiriön kanssa ja sen edistämistä. ” http://www.cnsnews.com/news/article/michael-w-chapman/johns-hopkins-psychiatrist-transgender-mental-disorder-sex-change

Sukupuolen korjausleikkauksissa käyneillä henkilöillä on 20 kertaa korkeampi itsemurhariski kuin ei-transsukupuolisilla henkilöillä. http://www.cnsnews.com/news/article/michael-w-chapman/johns-hopkins-psychiatrist-transgender-mental-disorder-sex-change). Ihmisiä ei tulisi ohjata tällaisiin prosesseihin vaan etsiä rakentavaa ratkaisua muualta. Sukupuoli-identiteetin häiriötä ei voida hoitaa leikkelemällä kehoa tai muuttamalla juridista sukupuolta.

Tyttöjen ympärileikkauksia kritisoidaan laajalti ja syystäkin, mutta gender-ideologian pohjalta tehtävät massiiviset sukuelinten silpomiset sen sijaan saavat aplodeja ja rohkeus-palkintoja. Silpomisella en tarkoita sitä, etteikö sukupuolen korjausleikkauksissa hyödynnettäisi huippukirurgiaa vaan sitä, että ihmiset joutuvat rajujen toimenpiteiden kohteeksi. Psykiatrian erikoislääkäri Matti Huttunen luettelee sukupuolen korjausleikkauksessa tehtäviä toimenpiteitä näin: ”Usean leikkauksen sarjana poistetaan kohtu ja munasarjat sekä muotoillaan sukuelinten alue uuden sukupuolen mukaiseksi. Miehestä naiseksi leikkauksessa poistetaan kivekset, kivespussin ihosta muotoillaan häpyhuulet, peniksen iho käännetään vaginan sisäpinnaksi rakennettuun onteloon, terskasta muotoillaan klitoris. Hermoradat pyritään säilyttämään niin, että tuntoherkkyys mahdollisimman hyvin säilyisi, virtsaputki muotoillaan uudelleen.” http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00525

Sukupuolen korjausleikkauksissa ja transsukupuolisten korjaushoidoissa tähdätään siihen, että naisesta voisi niiden avulla tulla mies tai miehestä nainen. Kysy itseltäsi, tuleeko ihmisestä oikea barbie-nukke, jos häntä operoidaan barbin näköiseksi erilaisilla plastiikkakirurgisilla toimenpiteillä.  Ei tule.. Hän voi kyllä erehdyttävästi näyttää barbilta ja kokea itsensä sellaiseksi. Yhtä mahdotonta kuin, että ihmisestä voisi tulla barbie-nukke on miehen tulla naiseksi tai naisen mieheksi leikkausten avulla.Valtio rahoittaa käytännössä uskomushoitoja rahoittaessaan sukupuolenkorjausleikkauksia ja sinä osallistut näihin kustannuksiin veronmaksajana. Intersukupuolisuuden näen eroavan transsukupuolisuudesta. Interssukupuolisuuteen hoidon saamista pidän eri asiana kuin sen, että transsukupuoliseksi itsensä kokeva henkilö hakeutuu esimerkiksi ns. korjausleikkauksiin.

Joissakin scifi-elokuvissa kuvataan tilanteita, joissa roolihahmo on vankina vieraassa ruumiissa. Tämän kaltaista tarinaa viljellään hätkähdyttävän usein lehtiartikkeleissa, joissa on haastateltu ns. transsukupuolisia ihmisiä. ”Vankina naisen ruumiissa” tai ”Synnyin väärään sukupuoleen” -otsikot ja sloganit ovat jo peruskauraa mediassa. Hymistelyä ja hehkutusta riittää näiden teemojen käsittelyssä, mutta missä on terve kriittisyys? Fobia-leimojen pelossa ihmiset eivät uskalla kertoa todellisia ajatuksiaan sukupuolisuudesta ja siksi ääneen jäävät vain gender-ideologian edistäjät ja myötäilijät. Demokraattisessa maassa tulisi olla vapaus ilmaista itseään ilman vihapuheen, leimaamisen tai uhkailujen kohteeksi joutumista. Toisin ajattelevien vaientaminen pelolla kertoo siitä, ettei oma asia kestä kriittistä tarkastelua. Gender-kritiikissä tai sukupuolen "korjaus"leikkausten kriittisessä tarkastelussa ei ole kyse ihmisten vastustamisesta tai syrjinnästä. Kaikki ihmiset ovat samanarvoisia, mutta kaikki käsitykset sukupuolisuudesta eivät ole yhtä totuudenmukaisia, luotettavia tai tavoiteltavia.

Gender-kritiikki sisältää positiivisen viestin: olet riittävä, olet hyväksytty. Sen sijaan gender-ideologia viestittää sukupuoli-identiteetin häiriöstä kärsivälle ihmiselle: kehossasi on vikaa, voit hyväksyä itsesi Jos vähän korjailet itseäsi. Sukupuolten "korjaus"leikkauksien sijasta tulisi keskittyä arvostamaan naista naisena ja miestä miehenä. On osattavamyös nähdä ero sukupuolisterotypioiden ja sukupuolten välillä; ei kaikkien naisten tarvitse olla samanlaisia tai miesten yhdestä puusta veistettyjä. Mies on mies, rustasipa hän runoja tai kaatoipa hän karhuja ja nainen on nainen, olipa hän pullantuoksuinen äiti tai piilokalju vapaa-ottelija tai mitä tahansa näiden väliltä. Tämä on todellista sukupuolten rikkautta! Sen sijaan gender-henkinen termi ”sukupuolen moninaisuus” on oikeasti biologisen sukupuolen merkityksen kiistämistä, sukupuolen "korjaus"leikkauksien ihannointia ja sukupuolisuuden häivyttämistä sukupuolisensitiivisyyden nimissä.

Gender-ideologian pohjalta meille väitetään; sukupuolella ei ole merkitystä vanhemmuudelle (lapsen voi erottaa äidistään/isästään), avioliitto ei ole muuta kuin kahden (tai useamman henkilön) romanttinen suhde,synnynnäinen sukupuoli voi olla väärä sukupuoli (vankina kehossaan), sukupuolen ”korjaus"leikkauksissa naisista tulee miehiä ja miehistä naisia, sukupuoli on kahle ja että, sukupuolierot ovat vain pinnallisia. Näitä perustellaan tunteilla ja pseudotieteellisillä ”tosiasioilla.”

Suomi on jo matkalla gender-ideologian ihmemaaksi ja viimeisin todiste tästä on Opetushallituksen uusi opas ”Tasa-arvotyö on taitolaji”. Oppaan sivulla 13 kerrotaan esimerkiksi näin: Jokaisella on oikeus määritellä sukupuolensa. http://www.oph.fi/download/173318_tasa_arvotyo_on_taitolaji.pdf

Jos voisin erota valtiosta mielenilmauksena Opetushallituksen uutta opasta kohtaan, niin olisin sen jo tehnyt..
 

--
 Ps. Transfobia ei ole tieteellinen termi, vaan sillä pyritään vain leimaamaan eri mieltä olevat.
Näin vältetään järkiargumentit ja voidaan alkaa ampumaan viestintuojaa.

Ja lämpimät onnittelut Sloveniaan, siellä tehtiin kansalaisaloite kumoamaan parlamentin päätösja näin sukupuolineutraali avioliittolaki kumottiin. Slovenia sanoi samalla "ei kiitos"  gender-ideologialle!
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1450585815428.html

Lapset ja nuoret koekaniineina (Gender-ideologian ihmemaassa 2/3)

Gender-ideologia määrittelee sukupuolen ihmisen sisäiseksi kokemukseksi.  Toisin sanoen, tyttö voi olla poika, jos hän nyt niin vaan sattuu kokemaan tai päinvastoin. Sukupuolisuuden suurta halveksimista ja väärinymmärrystä on sanoa tähän tapaan, ”höpö höpö, ei kuule sukupuoli määräydy sen perusteella mitä jalkojen välissä heiluu tai ei heilu. ” Ei kai kukaan kuvaile keuhkojakaan sosiaaliseksi konstruktioksi, vaan jokainen taitaa ymmärtää niiden merkityksen ja tehtävän ihmiskehossa. Gender-ajattelu pyrkii tekemään tyhjäksi sen tosiasian, että ihmisen biologinen sukupuoli on ihmisen varsinainen sukupuoli.

Sukupuoli-identiteetin häiriöstä kärsivät henkilöt kokevat olevansa vastakkaista sukupuolta kuin mikä heidän biologinen sukupuolensa on.  http://www.laakarilehti.fi/files/nostot/2013/nosto11_1.pdf Häiriö on tunnustettava häiriöksi, ei joksikin tavoiteltavaksi päämääräksi. Jos välitämme tulevien sukupolvien hyvinvoinnista, emme kylvä lapsiin tai nuoriin epävarmuutta omaa sukupuoltaan kohtaan, vaan vahvistamme tyttöjen identiteettiä kasvussaan naisiksi ja poikia kasvussaan miehiksi.  Ei pidä puuttua tähän tarkoituksenmukaiseen ja tavalliseen kehitykseen tai leimata tätä luonnollista kasvua ahdasmieliseksi, sillä silloin toimimme vastoin todellisuutta ja lähimmäisemme parasta.

Lapsia ja nuoria ei saa siis käyttää gender-ideologian koekaniineina. Päiväkodeissa ja kouluissa ei pidä edistää sukupuolineutraaliuden vaatimuksia tai hämmentää oppilaita sukupuolen moninaisuus-puheilla. Lasten ja nuorten sukupuoli-identiteetin häiriöihin tulee toki kiinnittää huomiota ja ottaa ne vakavasti, mutta ei massojen kustannuksella. Varsin marginaalisesta ilmiöstä, kuten ns.transsukupuolisuudesta pyritään tekemään valtavirtaa.

”6,6 % pojista ja 4,9 % tytöistä toimi jatkuvasti toiselle sukupuolelle tyypillisillä tavoilla (1997, yhdysvallat)10 % sekä tytöistä että pojista oli tuonut esille toiveen, että he olisivat toista sukupuolta (2003, Hollanti).1.2 % lukiolaisista kertoi olevansa tran-sihmisiä ja 2.5 % epävarmoja sukupuoli-identiteetistään" (2014, uusi-Seelanti). https://www.dropbox.com/s/eou3r398zb1uvay/sukupuolen_moninaisuus_2014_aukeamat.pdf?dl=0 Mitä vanhempiin nuoriin siis mennään, niin sitä pienemmäksi transsukupuolisten prosentuaalinen osuus supistuu. Huomionarvoista on myös se, ettei lasten toive olla toista sukupuolta ole pääsääntöisesti pysyvä kokemus.

 John Hopkinsin sairaalan entinen johtava psykiatri  Dr.Paul.R. McHugh onkin kiinnittänyt huomiota tietoon, että transsukupuolisia tunteita ilmaisevista lapsista 70-80% kadottaa tällaiset tuntemukset spontaanisti ajan kuluessa. http://www.cnsnews.com/news/article/michael-w-chapman/johns-hopkins-psychiatrist-transgender-mental-disorder-sex-change Tarvitsemme tasapainoista puhetta sukupuolisuudesta aikana, jolloin naiseus ja mieheys nähdään kovin pinnallisesti ja niitä ikään kuin suoritetaan. Kuka tukisi tyttöä, joka ei koe itseään riittävän tällaiseksi tai tuollaiseksi pitääkseen itseään naisena tai poikaa, joka ei koe olevansa mies, suhtautumaan myönteisellä tavalla omaan sukupuoleen? Tarjotaanko tässä kohtaa jo vapaalippua gender-landiaan: ”voit määritellä sukupuolesi itse”... ?
 

Tampereen yliopiston nuorisopsykiatrian professori Riittakerttu Kaltiala-Heino painottaa, että "nuorisoikäiselle on tyypillistä identiteettihämmennys, epävarmuus siitä, kuka olen, kuka minun pitäisi olla ja mikä minä oikeasti olen. Tässä ajassa ratkaisuksi tarjoutuu sukupuoli, jonka korjauksen ajatellaan ratkaisevan kerralla kaikki ongelmat, Kaltiala-Heino pohtii. Nuorisopsykiatrian professori perää malttia transsukupuolisten etuja ajavilta kansalaisjärjestöiltä, jotta hämmentyneen nuoren sukupuoli-identiteettiä ei lyötäisi lukkoon liian aikaisin. Alaikäisiä ei leikata mutta jo varhain aloitetut hormonihoidot voivat aiheuttaa peruuttamattomia muutoksia kehoon. Vakavin seuraus on mahdollinen hedelmättömyys. Päätöksentekoa mutkistaa se, että aivojen nuoruusiän kehitys edellyttää sukupuolihormonien erittymistä. Hollantilaistutkimuksessa selvitetään parhaillaan, haittaako varhain aloitettu hormonihoito aivojen kehitystä.”
http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/transnuoret_sunnsuom-21000 Saman lehtiartikkelin viimeinen kappale on järkyttävää luettavaa: ”Keskustelu transsukupuolisten hoidosta on kuumentunut niin, että alan asiantuntijat ja heidän perheensä ovat saaneet transaktivisteilta tappouhkauksia”.

Toivottavasti Suomesta ei koskaan tule gender-ideologian ihmemaata, jossa perinteinen (ja oikea) käsitys sukupuolisuudesta olisi paheksuttavaa tai gender-ideologian syleilystä tulisi  eräänlainen pätevyysvaatimus kasvatusalalle.Amerikassa voi joutua suuriin ongelmiin, jos pitäytyy siinä ilmeisessä totuudessa, että tytöt ovat tyttöjä ja pojat ovat poikia. Texasissa nimittäin irtisanottiin tänä syksynä kaksi päiväkodin työntekijää, koska he eivät halunneet kutsua John-nimistä tyttöä pojaksi, koska he eivät halunneet hämmentää muita lapsia väittämällä tätä pientä tyttöä pojaksi.  http://www.breitbart.com/texas/2015/11/06/christian-daycare-worker-fired-refusing-call-little-girl-boy/

Itse sain viime keväänä yhteydenoton eräältä kommunistilta (Suomen kommunistisen puolueen jäsen). Hän kutsui minua erittäin ilkeäksi ihmiseksi, koska olin kirjoittanut blogitekstin ”Sukupuolia on kaksi, kas kummaa”, käski vaihtamaan alaa tai ainakin ilmoittamaan, etten voisi koskaan työskennellä sukupuolivähemmistöön kuuluvien kanssa. Samainen henkilö oli ehdolla kansanedustajaksi tänä vuonna. En ota ”työnohjausta” tuntemattomilta henkilöiltä vastaan, joten jätin kyseisen viestin omaan arvoonsa. Huoli kyllä heräsi siitä, että mihin suuntaan tällaisen viestin lähettäjä haluaa Suomea viedä? 

Tervettä käsitystä sukupuolisuudesta on vaalittava kouluissa, kodeissa, päiväkodeissa, kirkossa ja eritoten eduskunnassa, jos todella haluamme lasten ja nuorten parasta.

Ei jätetä puhetta sukupuolisuudesta yksin niille tahoille, joiden todellinen päämäärä on murtaa luonnollinen sukupuolisuus.  

--
Hyväksyn vain asiallista kieltä sisältävät kommentit ja kommenttien tulee liittyä edes väljästi kirjoituksen aihealueeseen. Nimi + kuva tarvitaan kommentoimiseen. Asiattomat ja henkilöön menevät kommentit poistetaan. Ota kantaa siis itse kirjoitukseen tai jätä kommentti kirjoittamatta. 
 

Onko sukupuoli ilmoitusasia (Gender-ideologian ihmemaassa 1/3)

Suomessa on tahoja, jotka haluaisivat uudistaa translain. Keskeinen osa tätä uudistusta olisi käytäntö, jossa henkilö voisi halutessaan vahvistaa juridisen sukupuolensa ilmoittamalla siitä maistraattiin, ilman mitään muita toimia. Amnesty kiteyttää juridisen sukupuolen vahvistamisen tarkoituksen näin: ”Sukupuolen juridisella vahvistamisella tarkoitetaan henkilötodistuksen sukupuolimerkinnän muuttamista henkilön sukupuoli-identiteettiä vastaavaksi.” https://www.amnesty.fi/tyomme/teemat/itsemaaraamisoikeus-sukupuoleen/?gclid=COiSqNPojckCFcQGcwod7HwAgwhttp://https://www.amnesty.fi/tyomme/teemat/itsemaaraamisoikeus-sukupuoleen/?gclid=COiSqNPojckCFcQGcwod7HwAgw

Tällä hetkellä juridisen sukupuolen muuttaminen edellyttää perusteellisia lääketieteellisiä tutkimuksia, täysi-ikäisyyttä, naimattomuutta ja lisääntymiskyvyttömyyttä. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2002/20020563 ,http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2002/20021053 Nämä edellytykset eivät ole tuulesta temmattuja. Lääketieteellistä tutkimusta tarvitaan selvittämään ihmisen tilaa, täysi-ikäisyyden vaatimus antaa eräänlaisen aikalisän lapsen kasvulle ja kehitykselle. On tärkeää, ettei vanhempien kykyä kantaa vastuuta lapsistaan heikennetä vahvistamalla alaikäisten juridista sukupuolta ilman huoltajien suostumusta tulevaisuudessa, jos ikäraja joskus poistettaisiin. Vaatimus naimattomuudesta puolestaan nousee siitä, ettei voimassa oleva avioliittolakimme ole sukupuolineutraali (avioliitosta tosin ei voida poistaa sukupuolen merkitystä poistamatta avioliitosta itse avioliittoa). Rekisteröityä parisuhdelakia ei ole säädetty kahdelle eri sukupuolta olevalle henkilölle. Lisääntymiskyvyttömyyden edellyttämisen poistaminen vaatisi objektiiviset perustelut sille, miksi miehen pitäisi voida synnyttää tai naisen siittää lapsi. Lapsen olisi varmasti vaikea hahmottaa omaa identiteettiään ja haasteita luoda suhdetta vanhempiinsa, jos hänen äitinsä olisi mies tai hänen isänsä olisi nainen. Faktuaalisesti äiti on aina nainen ja isä on aina mies, tätä ei mikään laki koskaan voi muuksi muuttaa.

Translain uudistusta haluavat tahot perustelevat vaatimuksiaan itsemääräämisoikeudella ja ihmisoikeuksilla. Mihin perustuu väite, että ihmisen tulisi päättää omasta sukupuolestaan? Tämä väite ei perustu ainakaan tosiasioihin, vaan gender-ideologiaan. Gender-ideologian keskeisen väitteen voisi vaikka tiivistää kansanomaisesti näin: Sukupuoli ei löydy jalkovälistä, vaan korvien välistä. Biologisen sukupuolen ei katsota määrittelevän ihmisen sukupuoli-identiteettiä, vaan uskotaan, että ihminen voisi määritellä sukupuolensa itse. Sukupuolielimet ja geneettinen sukupuoli on siis ”so last season”. Biologiasta tehdään merkityksetöntä ja unohdetaan, että ihmisen sukupuoli on jo määräytynyt hedelmöityksessä. 

Sukupuolisuus on vain yhdestä näkökulmasta ilmoitusasia, nimittäin ihmisen sukupuoli todetaan ja ilmoitetaan biologisten tosiasioiden pohjalta ja merkitään lapsen henkilötietoihin. Ihmisellä on itsemääräämisoikeus monissa asioissa, mutta omaa sukupuoltaan hän ei voi päättää. Naiseksi ja mieheksi synnytään. (Intersukupuolisuuteen liittyviä kysymyksiä sivuan lyhyesti ”sukupuolia on kaksi, kas kummaa”-blogitekstissäni ja tällä erää en syvenny siihen enempää.) Biologinen sukupuoli ja sukupuoli-identiteetti lepäävät toistensa varassa, pidimme siitä tai emme. Sukupuolisuus ei ole sosiaalinen rakennelma, vaan se on osa ihmisyyttä. Emme ole keksineet sukupuolta, mutta olemme naisia tai miehiä ja hyvä niin. Puheet ”nais- tai miesoletetuista henkilöistä” on oivallinen esimerkki kyseisen ideologian hämmentävästä vaikutuksesta. Itsensä transsukupuolisiksi kokevien henkilöiden kokemukset itsestään ovat varmasti aitoja, mutta ihmisten kokemukset eivät voi olla lainsäädännössä ylin auktoriteetti ja niitä ei tule rajata kriittisen ajattelun ulkopuolelle.

Translain uudistamisen myötä pyritään määrittelemään sukupuolisuus (ja osin myös vanhemmuuden käsite) uudelleen lainsäädännön ja kulttuurin tasolla, pelkistämällä sukupuolisuus vain ihmisen pään sisäiseksi kokemukseksi. Toivottavasti ”yhdenvertaisuus-itsemäärämisoikeus” -mantra ei tyhjennä kansanedustajien mieltä järjellisestä ajattelusta niin, että eduskunta hyväksyisi tulevaisuudessa translain uudistusvaatimukset.
 

Tarvitsemme uuden seksuaalisen vallankumouksen (paheksukaa tätä)

Sexpon kotisivuilla säätiö esitellään seksuaalisuuden ja ihmissuhteiden asiantuntijaksi.

Sexpon myönteiset kannanotot ihmisen ja eläimen väliseen seksiin ja alaikäisten seksirinkeihin puhuvat karua kieltään asiantuntijuuden laadusta. Kaikki käy, paitsi hyväksikäyttö (hyvä sentään, ettei sitä hyväksytä). Tässäkö kaikki mitä kansalle, eritoten nuorille tarjotaan ohjeiksi seksuaalisuuden alueelle? Heitetään uimataidoton veteen ajatuksella, että kyllä hän rajansa löytää.. Nuori, joka osallistuu esimerkiksi ryhmäseksiin voi saada vakavat henkiset vauriot siitä tai sukupuolitaudin/ei-toivotun raskauden. Nuorta tuskin jälkikäteen lohduttaa, että löysi hän rajansa –liian myöhään. 

Säätiö pitää normaalina nuorten ryhmäseksiä, kaveriseksiä ja avoimia seksisuhteita. Lääkäreiden huolestuminen nuorten seksiringeistä ja vanhempien huoli seksikokeiluiden vaikutuksesta nuorten hyvinvointiin eivät sen sijaan saa ymmärrystä.  Niin, Sexpon näkökulmasta ei ole syytä huolestua edellä mainituista ilmiöistä, kun ne ovat tavallisia ja eivät ole myöskään haitallisia..(!)

Sexpo painottaa sitä, ettei aikuiset tai asiantuntijat saa tuomita nuoria. Tuomitsemiseksi tosin nähdään jo se, että pitää edellä mainittuja ilmiöitä vahingollisina ja haitallisina nuorille. Sexpon seksuaalietiikka sotii vastoin tervettä järkeä ja itse seksuaalisuuden lahjaa vastaan. Nuoria en syyllistäisi siitä, että heille on annettu vääristynyt käsitys seksuaalisuudesta. Heidän arvokkuutensa ei ole kiinni siitä, mitä he ovat tehneet tai jättäneet tekemättä. 

Seksiä ei pidä irrottaa kahdenkeskisyydestä, sitoutumisesta ja aiheuttaakseni paheksuntaa lisään vielä, ettei sitä tule irrottaa avioliitosta.Te, jotka hyväksytte ihmisen ja eläimen välisen seksin ja nuorten seksiringit, osoittakaa siis oma ”eettisyytenne” paheksumalla seuraavaa: seksi kuuluu vain avioliittoon, naisen ja miehen väliseen avioliittoon. En jaksa enää ihmetellä, että kaikki muu seksuaalisuuden alueella näyttää olevan hyväksyttyä paitsi kristillinen seksuaalietiikka. Nuoret, jotka ilmaisevat halunsa odottaa seksiä avioliittoon eivät saa osakseen juurikaan hyväksyntää ja näitäkin nuoriakin maassamme kasvaa. Kuka tukisi heitä? 

Tarvitsemme uutta seksuaalista vallankumousta, sillä edellinen on johtanut vain perheiden hajoamiseen, avioliittoinstituution romuttamiseen, miljooniin ja miljooniin abortteihin, sukupuolitauteihin, itsekkyyteen, loputtomaan nautinnonhaluun toisten kustannuksella, pornoteollisuuteen ja ihmiskauppaan.

Rajaton ihminen ei ole vapaa.
Hän on turvaton.
Ta
http://www.sexpo.fi/2015/10/08/nuorten-seksuaalisia-kokeiluja-ei-pida-tuomita/

http://www.mtv.fi/lifestyle/tunteet/artikkeli/seksuaaliterapeutti-kummastelee-nuorten-jarkyttavaa-seksivillitysta-joukossa-tyhmyys-tiivistyy/5342996
 

Abortin hyväksyjien (huono) omatunto

Seurasin eilen tuntitolkulla eduskunnan lähetekeskustelua Omatunnonvapaus-kansalaisaloitteesta. Keskustelun sisällön voisi kiteyttää vaikka näin: Monet kansanedustajat eivät halua terveydenhoidon henkilökunnalle omantunnonvapautta kieltäytyä aborttien suorittamisesta, koska se osuu liian kipeästi abortin hyväksyjien omatuntoon. 

Aloitteen sisältö on seuraava:

"Lisätään Lakiin raskauden keskeyttämisestä (239/1970) uusi pykälä:

Terveydenhuollon henkilökunnalla on oikeus eettisen tai uskonnollisen vakaumuksen perusteella kieltäytyä suorittamasta raskaudenkeskeytystä, ellei naisen henki ole vaarassa. Vakaumuksen perusteella lääkärillä on oikeus kieltäytyä laatimasta raskaudenkeskeytykseen johtavaa lausuntoa.
Nämä oikeudet koskevat myös kyseisten alojen opiskelijoita.
Raskaana olevien naisten lakisääteiset oikeudet taataan alueellisin järjestelyin." http://www.omantunnonvapaus.fi/


Ihmettelen sitä, että Suomessa ei arvosteta oikeutta elää vakaumuksensa mukaisesti. Aito vakaumus ei jää puheentasolle, vaan ilmenee ihmisen valinnoissa. Niin, oltiinpa abortista sitten tätä tai tuota mieltä, ei ole mielestäni perusteltua olla kannattamatta aloitetta, joka mahdollistaa terveydenhoidon henkilökunnan kieltäytymisen aborttien suorittamisesta omantunnonsyistä. Abortissa ei ole nimittäin kyse mistä tahansa työtehtävästä, vaan se liittyy mitä syvimmällä tasolla ihmiskuvaan ja arvoihin. Omantunnonvapaus tulisi olla tällaisen eettisesti erittäin herkän asian kanssa. Abortti ja eutanasiakin haastavat meitä pohtimaan mikä on ihminen, milloin ihmisyys alkaa ja onko meillä oikeutta toimia elämän ja kuoleman herroina? 

Tämänkaltaisia vastaväitteitä esitetään eri foorumeilla: ”Kasvissyöjäkokkien tulee saada omantunnonvapaus liharuokien valmistamisesta.” En usko, että aloitteen hyväksyminen johtaisi ketjureaktioon, jossa ihmiset vaatisivat oikeutta kieltäytyä tuosta tai tästä työtehtävästä vakaumukseen vetoamalla. 

Tällaista ratkaisua tarjotaan niille, jotka eivät halua aborttia suorittaa:"Ammatinvalintakysymys, hakeutukoot muihin töihin".Ihmiset, jotka haluavat hoitaa toisia ja olla vastaanottamassa uutta elämää, vaikka kätilöinä toimivat varsin johdonmukaisesti, jos eivät halua lopettaa ihmiselämää –jos kokevat abortissa juuri näin  tapahtuvan. Abortti ei voi olla mittari, jolla mitataan oletko sopiva alalle, jossa halutaan edistää ihmisen parasta. Raskaudenkeskeytyksissä ei sikiön paras toteudu.

Kansalaisaloitteen vastustajat toistivat puheenvuoroissaan mantraa ”naisen oikeudesta omaan kehoonsa.” En ole eri mieltä siitä, etteikö naisella olisi oikeutta omaan kehoonsa. Olen eri mieltä siitä, mitä se tarkoittaa. Naisella ei ole oikeutta sikiön kehoon(, jonka raajat asetellaan abortin jälkeen torson ympärille, jotta voidaan varmistaa, ettei osia sikiöstä jää naisen sisään.) Abortissa ei ole kyse naisen oikeudesta omaan kehoonsa.

Abortista ei haluttaisi puhua, koska se aiheuttaa syyllisyyden tunteita ja kokemuksia monissa ihmisissä. Voimmeko kuitenkaan vaieta syyllistämisen pelossa vakavista eettisistä kysymyksistä? Emme voi.
”Älä syyllistä” ja ”ei saa syyllistää”- lausahdukset pyrkivät rajoittamaan avointa aborttikeskustelua.
Milloin muutoin kuulit viimeksi puhuttavan terveestä syyllisyydestä? Jos ihminen kokee syyllisyyttä, ei se aina ole paha asia. Yhteiskuntana meillä on muitakin vaihtoehtoja kuin paeta syyllisyyttä. Syyllisyyden kohtaamiseen ei löydy juurikaan avaimia naturalismista, humanismista tai ateismista. Kristinuskon pohjalta syyllisyyden kohtaaminen on mahdollista, koska on olemassa evankeliumin sanoma Jeesuksesta, joka maksoi ihmiskunnan syntivelan, julistaen anteeksiantoa katuville ja päästäen syyllisyydestä vapauteen. Syyllisyyteen on vastaus ja se on anteeksianto.

Näen erittäin hyvänä asiana abortti-asian palauttamisen julkiseen keskusteluun, vaikka se olisikin raskas keskustelu käytäväksi. Kannatan Omatunnonvapaus-kansalaisaloitetta ja toivon sille menestystä.

Miten tähän on tultu?

Kansalaisaloite avioliittolain säilyttämiseksi naisen ja miehen välisenä on saavuttanut vaadittavat 50 000 nimeä 18.7.2015, jotka tosin on jo kohta tuplattu aktiivisten kannattajien toimesta. Innostava Aito avioliitto-tapahtuma pidettiin 28.3 Heurekassa ja 29.3 kansalaisaloitteen allekirjoittaminen tuli mahdolliseksi. Lämmin kiitos vielä Setalle, että se nosti Aito avioliitto-yhdistyksen ja kansalaisaloitteen otsikoihin ja antoi meille kallisarvoista julkisuutta.
 

Valtamedian vaikeneminen kansalaisaloitteesta ei ollut este meille, mutta hidaste kylläkin. Kutsu kertomaan Aito avioliitto-aloitteesta Ylen ja Kolmosen aamu-ohjelmiin tuli vasta silloin, kun aloite oli jo saavuttanut 50 000:nnen rajapyykin. Tahdon-kampanjan edustajat esimerkiksi kutsuttiin jo aloitteen ensimmäisenä keräyspäivänä Ylen aamutv:seen ja toimittaja toivotti menestystä. Medianäkyvyyden saaminen aloitteellemme oli siis varsin haastavaa, mutta aktiivisten nimien kerääjien jalkautuminen ihmisten pariin mahdollisti aloitteen menestymisen sekä sitkeä vaikuttaminen paikallislehdissä, blogeissa ja sosiaalisessa mediassa.
 

Naisen ja miehen välisen avioliittolain kannattajat eivät lannistuneet, vaikka heille toitotettiin sosiaalisessa mediassa, paikallislehdissä ja joskus valtamediassakin; ”juna meni jo”, ”ette tule saamaan 50 000:tta nimeä”. (Kaikki ei taida tietää, että kun juna menee, niin kyllä niitä tulee uusia.) Aina löytyi joku asiantuntija taikka kylänmies valistamaan, kuinka tämä laillinen kansalaisaloite oli ”vastoin demokratiaa, kiusantekoa ja moukkamaista toimintaa.” Demokratian hengen vastaista oli se kuinka viime vuonna Tahdon-kampanjan aikana hiljennettiin ja rajattiin ulos keskustelusta ne tahot, jotka kannattivat naisen ja miehen välistä avioliittolakia. Nyt oli meidän vuoro ja mahdollisuus ilmaista kantamme sekä huolemme sukupuolineutraalin avioliittolain vaikutuksista lapsiin, sananvapauteen ja uskonnonvapauteen.

Aidon avioliiton kannattamista ei ole aina otettu ilolla vastaan; solvaamista ja ilkitöitä on nähty ja koettu siellä, missä on toimittu kansalaisaloitteen hyväksi. Jokainen nimi aloitteeseen, kaikki valokuvat iloisista aloitteen kerääjistä ja jokainen järjen ääni mediassa ovat olleet kuin raikasta vettä kuluneen puolen aikana. Erityisen hienona näen sen, että nyt on päästy haastamaan sukupuolineutraalin avioliittolain kannattajat asia-argumenteilla monilla eri foorumeilla.

Vaikka joskus tuntuisi, että edessä on ikään kuin jättiläinen, silti työtä jatketaan rohkeasti avioliiton, lasten oikeuksien, sanan- ja uskonnonvapauden puolesta aloitteen keräysajan jälkeenkin. Sama englanniksi: The bigger they are the harder they fall.

Toistan vielä sen, minkä eilen mainitsin Narikka-torin puheessani. Avioliitto on ihmisoikeuskysymys, nimittäin lasten ihmisoikeuskysymys. Tänään ja huomenna on vielä mahdollisuus allekirjoittaa netissä kansalaisaloite avioliiton säilyttämiseksi naisen ja miehen välisenä.

Mitä Raamattu todella opettaa avioliitosta?

 5.9 Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa Helsingin hiippakunnan hiippakuntadekaani Reijo Liimatainen kirjoitti, ettei ole juridisia tai teologisia esteitä vihkiä kirkossa nais-ja miespareja. Liimatainen ottaa tekstissään räikeän irtioton kirkon virallisesta avioliittokannasta ja pyrkii oikeuttamaan sen liberaalilla Raamatun tulkinnalla, jossa kielteisestä tulee myönteinen, mustasta valkoinen ja avioliitosta sukupuolineutraali instituutio.

Raamatussa kerrotaan, että Jumala loi miehelle kumppaniksi naisen ja sääti heille avioliiton. ”Herra Jumala sanoi: "Ei ole hyvä ihmisen olla yksinään. Minä teen hänelle kumppanin, joka sopii hänen avukseen.”  ”Siksi mies jättää isänsä ja äitinsä ja liittyy vaimoonsa, niin että he tulevat yhdeksi lihaksi.” 1.Moos.2:18,24 Raamatun avioliittonäkemyksessä korostuu se, että sukupuolet täydentävät toinen toisiaan.

Jeesus vahvistaa luomiskertomuksen opetuksen avioliitosta. ”... "Ettekö ole lukeneet, että Luoja alun perin teki ihmisen mieheksi ja naiseksi?" Ja hän jatkoi: "Sen tähden mies jättää isänsä ja äitinsä ja liittyy vaimoonsa, niin että nämä kaksi tulevat yhdeksi lihaksi. He eivät siis enää ole kaksi, he ovat yksi. Ja minkä Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako." Matt.19:4-6 Raamatusta ei voi löytää kuin yhden avioliittomallin: naisen ja miehen välisen.

”Miesten väliseen seksiin viitataan Raamatussa viisi kertaa. Kaikki maininnat ovat sävyltään kielteisiä. Missään kohdassa ei kuitenkaan puhuta kahden tasavertaisen kumppanin toista kunnioittavasta suhteesta.”, Liimatainen kirjoittaa samaisessa HS:n pääkirjoituksessa.

Liberaali teologia pyrkii kieltämään sen tosiasian, että tasaveroiset samaa sukupuolta olevien väliset parisuhteet olivat tunnettuja jo Paavalin aikana. Emme tiedä tänä päivänä jotakin sellaista uutta homoseksuaalisuudesta, että se asettaisi Raamatun seksuaalietiikan tai avioliittokäsityksen uuteen valoon. Raamattu suhtautuu ehdottoman kielteisesti samaa sukupuolta olevien suhteisiin pitäen niitä luonnon vastaisina, koska Jumala on luonut ihmisen mieheksi ja naiseksi. ”Siksi Jumala on jättänyt heidät häpeällisten himojen valtaan. Naiset ovat vaihtaneet luonnollisen sukupuoliyhteyden luonnonvastaiseen, ja miehet ovat samoin luopuneet luonnollisesta yhteydestä naisiin ja heissä on syttynyt himo toisiaan kohtaan. Miehet ovat harhautuneet harjoittamaan keskenään säädyttömyyttä ja saavat ansaitsemansa palkan. ” (Room.1:26-28)

Jeesus opetti lähimmäisen rakastamisesta ja silti piti tiukasti kiinni siitä, että avioliitto on naisen ja miehen välinen liitto.  Nämä kaksi asiaa eivät ole ristiriidassa keskenään. Jeesus oli ja on tästä paras esimerkki. Avioliitto on naisen ja miehen välinen liitto, ja tähän voi päätyä hyvin monista eri tulokulmista ja elämänkatsomuksista, myös kristillisestä uskosta käsin. Sukupuolineutraali avioliittokäsitys sen sijaan sotii vastoin Raamatun avioliittokäsitystä.

Augsburgin tunnustuksen artikla 16 nimittäin painottaa, että "evankeliumihan … ei kumoa valtiota eikä perhettä, vaan vaatii nimenomaan, että ne on säilytettävä jumalallisina järjestyksinä ja että rakkautta tulee harjoittaa näiden järjestysten puitteissa. Sen tähden kristittyjen tulee välttämättä totella esivaltaansa ja sen lakeja, mikäli ne eivät käske tekemään syntiä, sillä siinä tapauksessa heidän tulee totella enemmän Jumalaa kuin ihmisiä (Apt 5)”.

Vielä ei ole kirkossa kuulutettu, että sukupuolineutraali avioliittolaki astuisi voimaan 2017 maaliskuussa, sillä kansalaisaloite spn-avioliittolain kumoamisesta on tulossa eduskunnan käsittelyyn. Huolimatta siitä miten kansalaisaloitteen käy, kirkolla on teologiset perustelut jättää vihkimättä nais-ja miesparit avioliittoon ja säilyttää avioliittokäsityksensä naisen ja miehen välisenä.

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1441340358790?jako=c8bbb2d44a274860a9846d90b8fc9251&ref=fb-share

Huojuva torni

Väestöliiton kotisivuilla tulee ironisesti esiin keskeinen argumentti sukupuolineutraalia avioliittolakia vastaan.

"Perhe voidaan esimerkiksi päätyä lähtökohtaisesti rakentamaan niin, että lapsella onkin kaksi kotia ja neljä vanhempaa. Vastaavaan ratkaisuun valtakulttuurissa päädytään vain avioerokriisin valitettavana seurauksena."

Niin, aivan. Sateenkaariperheissä asetetaan lähtökohdaksi se, mikä esiintyy aviopareilla avioerokriisin myötä valitettavana seurauksena. 

"Kun esimerkiksi naispari etsii siemenen luovuttajaa suunnittelemansa koti-inseminaation tekemistä varten, he miettivät hyvin tarkkaan, haluaisivatko lapselleen aktiivisen isän ja millä tavalla aktiivisen, vai toivoisivatko mieluiten pelkkää lahjoitusta." https://www.perheaikaa.fi/jutut/lapsi-toiveissa/vanhemmuus/apilaperhe-pohdittavaa-kolmen-tai-neljan-vanhemman-perheille/

Naispari päättää lapsen puolesta, haluavatko isän aktiivisesti lapsen elämään vai riittääkö lahjoitus nokkamukiin. Lapsen elämän ja kasvun peruselementeistä heitetään arpaa. "Sulla ei oo iskää, ku me päätettiin niin.."

"Lapselle on parhaimmillaan suuri rikkaus elää kolmen tai neljän vastuuta kantavan aikuisen rakastamana ja kahden tai useamman erilaisen kodin kulttuureissa. " https://www.perheaikaa.fi/jutut/lapsi-toiveissa/vanhemmuus/apilaperhe-pohdittavaa-kolmen-tai-neljan-vanhemman-perheille/

Neliapilaruohonleikkuriperheet (termi on vastalauseena "suomi-seta-suomi-sanakirjalle." En halua kuulla enää yhtääkän mukapirteää ilmaisua tilanteista, joissa lapsi lähtökohtaisesti ei voi kasvaa biologisten vanhempiensa yhteisessä hoidossa ja kodissa.) eivät tuo lapselle mitään enempää kuin mitä hän saisi kasvaessaan oman äitinsä ja isänsä hoidossa. Kaipuun perheen perustamiseen ymmärrän täysin, mutta aikuisten syväkään kaipuu vanhemmuuteen ei  ole oikeus luoda isättömyyden tai äidittömyyden kipua.  Sitä ei puhaltamalla paranneta.

Kaikki lapset ovat yhtä arvokkaita, mutta kaikki kasvuolosuhteet eivät ole lapselle yhtä lailla parhaaksi. Ei kukaan rakennusalan ammattilainenkaan kirkkain silmin väitä, "ettei kuule ole merkitystä millainen perustus lasketaan. Kunhan on jotain ja sitten vaan siihen alat rakentamaan.. ei se nyt oo niin justiinsa." Yhteiskunta ei saa viestiä avioliittolainsäädönnössä, ettei isyydellä ja äitiydellä ole merkitystä. "Ai isä ja äiti? No ei se nyt oo niin justiinsa. Kunhan on jotain rakastavii tyyppei." Avioliittolain muuttaminen sukupuolineutraaliksi loisi uuden perhenormin, jossa biologinen vanhemmuus olisi toissijaista. Haluammeko todella lain kautta edistää tällaista ajattelu- ja toimintatapaa? 

Väestöliiton kotisivuilla kritiikittömästi sovelletaan gender-ideologiaa vanhemmuuteen.
"kyseenalaistamattomasti vanhemmuus kulttuurissamme sukupuolitetaan"
https://www.perheaikaa.fi/jutut/lapsi-perheessa/vanhemmuus/sateenkaariperheiden-roolivapaampi-vanhemmuus/ Vanhemmuus on isyyttä ja äitiyttä. Lapsella on isä, joka on mies ja äiti, joka on nainen. Se on osa todellisuutta, deal with it.

Mieleeni muistuu tornipeli, jota lastenleireillä joskus pelataan. Pelin idea on se, että vuorotellen jokainen pelaaja ottaa yhden puupalikan pois. Peli etenee palikka palikalta ja mitä enemmän palikoita nappaistaan pois sitä huojuvammaksi torni tulee. Lopulta koko torni romahtaa. Suomessa olemme vastaavanlaisessa tilanteessa. Pala palalta napsimme pois keskeisiä palikoita, joiden varaan yhteiskuntamme rakentuu. 

isyys, naps
äitiys, naps
sukupuolisuus, naps
? naps

Nyt on aika palata tarkastelemaan perustuksia ja katsoa rakennammeko huojuvaa tornia
vai taloa kalliolle.



 

 

 


 

Ei utopialle

Juuri nyt, 5.elokuuta 60 507 henkilöä on  allekirjoittanut kansalaisaloitteen avioliittolain säilyttämiseksi naisen ja miehen välisenä. 50 000:nnen allekirjoituksen rajapyykki on siis jo ylitetty  ja kansalaisaloite tulee varmuudella eduskunnan käsittelyyn. 

Tahdon- kampanja ratsasti harhaanjohtavalla "tasa-arvoinen avioliittolaki"-termillä ja sai eduskunnan niukan enemmistön äänestämään sukupuolineutraalin avioliittolain puolesta viime vuoden marraskuussa. 

Tahdon- kampanja ratsasti harhaanjohtavalla "tasa-arvoisella avioliittolaki"-termillä ja sai eduskunnan niukan enemmistön äänestämään sukupuolineutraalin avioliittolain puolesta viime vuoden marraskuussa. Monet ehkä ajattelivat silloin, että se oli sitten siinä.  Kuinka väärässä he olivatkaan. Keskustelun aika ei voi olla ohi, kun se todellisuudessa on vasta nupullaan.

Avioliitto on naisen ja miehen välinen liitto, jossa lapselle turvataan lähtökohtaisena oikeutena  kasvaa omien biologisten vanhempiensa kanssa. Naisen ja miehen välinen avioliitto on mitä luonnollisin ja tavallisin asia. Siitä pyritään tekemään kaikkea muuta, työntäen sen jonnekin kaapin perukoille syrjivän instituution muistomerkkinä.

Naisen ja miehen välisen avioliiton puolustamista eivät monet enää suvaitse. Olen huolissani varsinkin nuorista, joille annetaan avioliitosta ihan kummallinen kuva. Ns. perinteisen avioliiton kannattajat ja koko avioliittonistituutio maalataan mustilla väreillä sateenkaari-liikkeen puolelta. 

Kyllä vanhan ajan kunnon rokkarit kääntyisivät haudoissaan, jos kuulisivat että vuonna 2015 on radikaalia julkisesti kannattaa naisen ja miehen välistä avioliittolakia ja toimia, jotta se sellaisena säilyisi avioliittolainsäädännössä. Harvoin tuntee olevansa niin suuri kapinallinen kuin laittaessaan olalle roikkumaan pinkin kangaskassin, jossa lukee Aito avioliitto.. 

Nyt ei ole varaa uneliaisuuteen. Naisen ja miehen välinen avioliittolaki tarvitsee tukijoita ja puolestapuhujia. Lapsen ihmisoikeus kasvaa biologisten vanhempiensa kanssa kyseenalaistetaan ja esitetään utopiaa, jossa rakastavat aikuiset voisivat korvata biologisen vanhemmuuden. Anna äänesi aidolle avioliitolle, kun vielä voit.

 Tutustu ja allekirjoita:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1175

Muttei tarina pääty siihen

Jotkut sanovat, että avioliitto täytyisi määritellä uudestaan, koska nykyinen määritelmä on huono. Tätä väitettä perustellaan väittämällä, että ns. perinteinen avioliittokäsitys asettaisi muut kuin ydinperheet ja avioliiton ulkopuolella syntyneet lapset huonoon valoon. Joskus jopa kysytään: ”jos perinteinen avioliitto on lapselle parasta, pitäisikö muut perhemallit kieltää?” Kansalaisaloite sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamiseksi ei pidä sisällään mitään ehdotuksia uusperheiden, avosuhteiden, yksinhuoltaperheiden, sijaisperheiden, adoptioperheiden tai sateenkaariperheiden kieltämiseksi. Täältä voit tutustua kansalaisaloitteen sisältöön:

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1175

Naisen ja miehen välinen avioliitto, ei myöskään voimassa oleva avioliittolaki aseta erilaisten perheiden lapsia eriarvoiseen asemaan. Sukupuolineutraali avioliittolaki sen sijaan asettaisi lapset erilaiseen asemaan, poistaessaan lapsen lähtökohtaisen oikeuden kasvaa biologisten vanhempiensa hoidossa. Paino sanalla lähtökohtainen. Avioliittoinstituution säilyttäminen naisen ja miehen välisenä on oikeutettua, koska se palvelee yhteiskuntaa.

Lisääntymiseen tarvitaan mies ja nainen, muttei tarina pääty siihen. Lapsi tarvitsee molempia vanhempiaan myös hedelmöittymisen jälkeen, nimittäin kasvattamaan ja rakastamaan häntä. Jos kiistämme biologisen vanhemmuuden ensisijaisuuden, käännämme selkämme evoluutiolle/luomiselle tai molemmille, riippuen katsantokannasta. Kysyn, onko meillä varaa tehdä niin? Varsinkin, kun meidän aikuisten sijasta maksajina ovat tulevat sukupolvet. Olemme syvän itsepetoksen tiellä, jos allekirjoitamme seuraavan lauseen: lapsi ei tarvitse biologisia vanhempiaan.

Nyt joka tuutista tulee kirjoituksia, joissa joku kertoo, kuinka hän kasvoi ilman isää ja kuinka se ei haitannut tippaakaan. Monta päinvastaista tarinaa jää kuulematta, koska ei ole helppoa tulla julkisuuteen ja itkeä isänikävää. Harva haluaa astua esiin omien haavojen kanssa. Pahinta mitä voimme tehdä on vähätellä toisen ihmisen kärsimystä. Millä perusteella spn-avioliittolain astuessa voimaan, esimerkiksi isä voisi haastavassa erotilanteessa vaatia lastensa äidiltä sitä, että hän saa jatkossakin osallistua lastensa kasvattamiseen? Äitihän voisi tämän logiikan pohjalta vain todeta, hänellä on jo rakastava isäpuoli eikä sinua enää tarvita. Emme voi samaan aikaan väittää, että lapsi tarvitsee molempia vanhempiaan, muttei silti oikeasti tarvitsekaan.

Avioliittoinstituutio on kautta aikojen ajanut lasten etua, tukemalla vanhempia sitoutumaan toisiinsa ja kasvattamaan lapsensa yhdessä. On vähintäänkin erikoista, että kaikki muut perhemuodot saavat osakseen hehkutusta, mutta avioliiton pohjalle rakentuva ydinperhe on monen silmissä kuin korttipakan mustamaija. Sarjassa ”happamia,sanoi kettu” ovat puheet, joissa väitetään spn-avioliittolain kumoamiseen pyrkivän aloitteen jääneen kauas Tahdon 2013-aloitteen nimimäärästä. Kansalaisaloitteeseen kerätään nimiä nimittäin aina 29.9.2015 saakka.

Osa tekstistä on aiemmin julkaistu mielipidekirjoituksessa, Keski-uusimaa 26.6.2015

Eduskunnan uusi mahdollisuus

Yli 50 000 ihmistä on nyt sanonut kyllä avioliittoinstituutiolle ja kansalaisaloitteelle, joka pyrkii palauttamaan avioliittolain naisen ja miehen väliseksi. 50 000 nimen rajapyykki on tänään ylitetty ja eduskunta pääsee ottamaan uudelleen kantaa avioliittolakiin. Avioliittolaista ei tarvitse tulla ikiliikkujaa, sillä voimme aidon rehellisesti todeta, ettei ole perusteltua muuttaa avioliittoinstituutiota sukupuolineutraaliksi. Rekisteröity parisuhdelaki turvaa jo tällä hetkellä samaa sukupuolta olevien pariskuntien oikeudet. Tänään on ilon päivä ja alla olevat ”neutraalit” ja ”puolueettomat” otsikot kansalaisaloitteesta lähinnä hymyilyttävät.

Aamulehti 17.7

”Tasa-arvoista avioliittolakia vastustava kansalaisaloite”

Helsingin Uutiset 18.7

”Avioliittolaki uudestaan eduskuntaan – ei-kampanja keräsi 50.000 nimeä”

Naisen ja miehen välinen avioliittolaki on jo tasa-arvoinen, koska sen voivat solmia kaikki samoilla ehdoilla. Avioliiton uudelleen määrittelyn tielle lähdettäessä astutaan valtaviin ongelmiin, koska meidän pitäisi hyväksyä mm. seuraavat asiat; lapsen oikeus omiin biologisiin vanhempiinsa kyseenalaistetaan, uskonnon
-ja sananvapautta rajoitetaan, painostus kristillisiä yhteisöjä kohtaan niin sisältä kuin ulkoapäin lisääntyy ja radikaalit vaatimukset avioliittolain muuttamisesta jopa lukumääräneutraaliksi ilmaantuvat. (Perusteluina väläytellään jo nyt polyamoria-suhteita sekä monikulttuurisuutta.)

Nyt vaaditaan maamme päättäjiltä rohkeutta ja selkärankaa laittaa stoppi tahoille, jotka haluavat määritellä avioliiton omilla ehdoillaan. Lainsäädäntöä tulee tehdä tosiasioihin peilaten, ei mielikuvamainonnan harhakuviin tukeutuen. Tahdon-kampanja ei ajanut tasa-arvoista avioliittolakia, sillä sellainen meillä on jo olemassa.

Lainaus kansalaisaloitteen kansainvälinen vertailu-osiosta:

”Valtaosassa Euroopan unionin jäsenvaltioita, 18 maassa 28:sta, esimerkiksi Saksassa, avioliitto on edelleen vain miehen ja naisen välinen liitto.

Nykyinen avioliittolaki on YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen avioliittoa käsittelevän artiklan 16 sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksen artiklan 12 mukainen.”  Lähde: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1175

Suomi olkoon jatkossakin yksi niistä maista, joissa avioliitto on naisen ja miehen välinen liitto.
--
Julkaistu aiemmin Uusi Suomen Puheenvuoro-blogissani 18.7.2015
 

Pian 50 000

Kansalaisaloite sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamiseksi edistyy hyvin. 43 000 henkilöä on sen jo allekirjoittanut.Tämän joukon leimaaminen uskonnolliseksi lahkoksi ei ole uskottavaa. Suomessa on paljon ihmisiä, joille avioliiton säilyttäminen miehen ja naisen välisenä on tärkeää. Heitä ei yhdistä viha, vaan halu asettaa lasten tarpeet aikuisten toiveiden edelle.
 

Minäkeskeisyyden sijaan on katsottava koko kuvaa ja toimittava heikoimpien aseman turvaamiseksi ja siihen tällä kansalaisaloitteella pyritäänkin. Annetaan kaikkien kukkien kukkia- slogan toimii myös tässä yhteydessä: Annetaan avioliiton olla sitä mitä se on. Voimassa oleva avioliittolakimme ei riistä mitään keneltäkään. Tämä tosiasia tuppaa unohtumaan niin kahvipöytäkeskusteluissa kuin viime marraskuussa Arkadianmäelläkin.

Keskustelua viedään sivuraiteille jälleen kerran ja väitetään mitä kummallisempia asioita kansalaisaloitteesta, niin utopistisia että joku voi ne helposti uskoa. Eihän kukaan voisi keksiä jotain niin älytöntä, että vasta-aloitteen teko olisi epädemokraattista tai että kansalaisaloitteesta kertova ilmoitus ei soveltuisi lasten silmille.Kyllä voi. Kummasti muuten lasten silmille näyttää sopivan polyamorian hehkutus Ylellä ja homoeroottiset Finlaysonit tavaratalon näyteikkunassa. Mutta kuva perheestä, jossa on äiti, isä ja kaksi lasta ja tekstinpätkä siitä, että lapsella on oikeus biologisiin vanhempiinsa saa aikaan paheksuvan huudahduksen: kuinka sopimatonta!

Naisen ja miehen välisestä avioliittoinstituutiosta yritetään tehdä keinotekoisesti paha vihollinen, joka pyritään rinnastamaan jenkkityyliin jopa rotusortoon. Kuvitellun vihollisen kimppuun rynnätään suvaitsevaisuus-hymnin soidessa taustalla: Minä niin suvaitsen, paitsi avioliittoinstituutiota, ydinperhettä, eri mieltä olevia... Sukupuolineutraali avioliittolaki kaventaa lasten oikeuksia sekä uskonnon- ja sananvapautta. Spn-avioliittolain kumoamiseen tähtäävä kansalaisaloite pyrkii turvaamaan nämä oikeudet. Kansalaisaloite tulee saavuttamaan vaadittavat 50 000 allekirjoitusta ja täältä voit seurata milloin se tapahtuu:

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1175
On ollut hienoa nähdä, miten kansalaiset ovat aktivoituneet toreille ja turuille hyvän asian puolesta.Keep up the good work!
--
Julkaistu aiemmin Uusi Suomen Puheenvuoro-blogissani 12.7.2015

Setan uskontunnustus rippikouluihin

Turun kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnan jäsen, Jukka Väisänen kirjoittaa Uusi Suomen puheenvuoro-blogissa seuraavasti 30.6.2015: "Vaikka kirkko on uudistunut askel askeleelta, on hyvä kysyä, mitä rippikouluissa opetetaan esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä...Rippikoulujen tehtävä on hyväksyä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt. Jokaisen nuoren on voitava osallistua rippikouluun sellaisena kuin on. Kenenkään työntekijän ei kuulu ilmaista sitä omaa vastustavaa mielipidettä, jos se on sellainen. Ahdasmielinen suhtautuminen usein vain pahentaa nuoren olotilaa. Olisi hyvä selvittää, olisiko sateenkaaririppikoululle kysyntää..Olisi hyvä tietää sinun ajatuksistasi ja mahdollisista muistoistasi rippikouluun liittyen. Tieto niistä on tärkeää, koska ilman sitä mikään ei edisty."

Väisänen haluaa tietää mitä rippikouluissa opetetaan (valvontaa) ja esittää, ettei kirkon työntekijä saa opettaa kristillistä seksuaalietikkaa, vaan hänen pitää edistää LGTBQ-ideologiaa. Näin uskonnonvapaus ohitetaan, ulkopuolelta määritellään "oikea puhe". Lopuksi hän haluaa tietää kokemuksia aiheesta, jotta asiat voitaisiin muuttaa (painostetaan kirkkoa, jotta sisältäpäin rajoitettaisiin sananvapautta). Huomioi erityisesti: kukaan työntekijä ei saa vastustaa LGTBQ-liikkeen tavoitteita avoimesti. Olisi vain alistuttava.

Kysyn, miten toteutuu yhdenvertaisuus ja tasa-arvo suhteessa uskonnollisiin yhdyskuntiin ja yhteisöihin, jos
edellä mainittuja arvoja tulkitaan yksisilmäisesti LGTBQ-liikkeen näkökulmasta? Rippikoulujen tehtävä ei ole edistää gender-agendaa eikä sukupuolineutraalia avioliittokäsitystä. Rippikouluissa annetaan kasteopetusta elämä-usko-rukous-rippikoulusuunnitelman, kirkon tunnustuksen ja Raamatun pohjalta. Nuorten hyväksyminen ei ole kiinni siitä, hyväksyykö työntekijä "setan uskontunnustuksen".  Kaikkia nuoria kohdellaan rippikouluissa tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti jo nyt, sateenkaaririppikouluille ei ole tarvetta.

”Sen sijaan heteronormatiivisuuden tuputtaminen ainoana oikeana vaihtoehtona on jätettävä pois.” Sen sijaan toivottavaa lienee Väisäsen näkökulmasta ”tuputtaa ainoana oikeana vaihtoehtona” LGBTQ-ideologiaa? Rippikouluissa saa täysin vapaasti opettaa avioliitosta naisen ja miehen välisenä liittona, onhan se kirkon virallinenkin kanta ja käytäntö Suomen Evankelisluterilaisessa kirkossa.  Tämä vapaus halutaan kuitenkin riistää ja tämän lisäksi pyritään demonisoimaan klassinen kristillinen seksuaalietiikka ja Raamatun sukupuoli-käsitys, jopa väittää näitä lainvastaisiksi näkemyksiksi.

Olen hämmästynyt siitä, että tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnan jäsen haluaa yhteiskunnan taholta kontrolloitavan millaista seksuaalietiikkaa Suomen Evankelisluterilaisessa kirkossa saa opettaa. En ole kuitenkaan yllättänyt, sillä monet seksuaalivähemmistö- ja sukupuolivähemmistöaktivistit suhtautuvat erittäin kielteisesti uskonnollisiin yhteisöihin, jos näiden seksuaalietiikka eroaa heidän omista näkemyksistä.

Olen saanut tietooni, että kahta rippikoulun työntekijää on tänä kesänä painostettu, jotta nämä eivät toisi esille kriittistä kantaansa sukupuolineutraalia avioliittolakia kohtaan. Painostuskeinoina on käytetty valittamista esimiehille, uhkausta erota kirkosta ja syytetty jopa ”nuorten itsemurhaan ajamisesta” –koska kirkon työntekijät on pitäytyneet naisen ja miehen väliseen avioliittokäsitykseen.

Jos jo nyt tasa-arvon ja yhdenvertaisuuteen vedoten yritetään kontrolloida rippikoulujen seksuaalietiikkaa, vaientaa naisen ja miehen välistä avioliittoa kannattavat kirkon työntekijät ja gender-kritiikki, niin mitä tapahtuisikaan vuonna 2017? Sukupuolineutraalin avioliittolain kumoaminen on välttämätöntä, jos haluamme elää maassa, jossa toteutuu uskonnon- ja sananvapaus.

Allekirjoita kansalaisaloite sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamiseksihttp://www.aitoavioliitto.fi/kansalaisaloite.html

http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/0/85780A9E8154761EC225770A003912B4/$FILE/Rippikoulusuunnitelma%202001.pdf

--
Lisäys: Ylläoleva teksti on siis vastine Jukka Väisäsen blogikirjoitukseen. Vihreiden Väisänen haluaa kontrollin alle kristillisen seksuaalietiikan,  jolloin "vastustavaa" käsitystä ei saisi hänen mukaansa ilmaista.  Käytännössä tämä johtaisi siihen, ettei perinteistä näkemystä avioliitosta tai sukupuolisuudesta saisi opettaa. Eli kuka vastustaa ja mitä? 

Sivuhuomautuksena vielä se, ettei rippikoulujen keskiössä ole ihmisen seksuaalisuus vaan se, että "Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka Häneen uskoo, joutuisi kadotukseen vaan saisi iankaikkisen elämän. (Joh.3:16)

--
Julkaistu aiemmin Uusi Suomen Puheenvuoro-blogissani 1.7.2015

Rakkaus totuuteen ei voittanut Yhdysvalloissa

Yhdysvaltojen korkein oikeus päätti perjantaina 26.6.2015 määritellä avioliiton uudelleen äänin 5-4, jolloin kaikissa osavaltioissa avioliitto lakkaa olemasta naisen ja miehen välinen liitto. Tosiasioita ei voida kuitenkaan muuttaa nuijan kopautuksella, ei USA:ssa eikä Suomessa. Avioliitto tarvitsee silti lainsuojan, muutoin se määritellään uusiksi siten, ettei se enää palvele yhteiskuntaa.
 

Korkeimman oikeuden päätöksen uutisoinnin yhteydessä naisen ja miehen välinen avioliittoinstituutio on rinnastettu rotusortoon, mikä kuvastaa hyvin koko instituution täydellistä väärinymmärtämistä. Tällä rotusorto-argumentilla monien mielet on hämärretty ja hyökkäys avioliittoa sekä ydinperhettä vastaan pyritty oikeuttamaan, yhdenvertaisuuden nimissä. Tutkija ja tohtori Ryan T.Andersson tiivistää oivallisesti sen, mikä avioliitto on ja mikä on suurin ongelma sukupuolineutraalissa avioliittokäsityksessä: ”Avioliitto perustuu antropologiseen totuuteen siitä, että miehet ja naiset ovat erilaisia (distinct) ja täydentävät toisiaan, biologiseen tosiasiaan, että lisääntymiseen tarvitaan mies ja nainen sekä sosiaaliseen todellisuuteen siitä, että lapset ansaitsevat äidin ja isän. Avioliiton uudelleen määrittely sukupuolineutraaliksi instituutioksi muuttaa perusteellisesti avioliiton: se tekee tästä suhteesta enemmän aikuisten toiveiden kuin lasten tarpeiden ja oikeuksien mukaisen. Se kertoo valheen, että äidit ja isät ovat vaihtokelpoisia keskenään (interchangeable)". Lähde: http://dailysignal.com/2015/06/26/judicial-activism-from-supreme-court-o...

Ryan T.Andersson ja Gene Schaerr toteavat yhteisessä artikkelissaan, ettei tuomareiden pitäisi sisällyttää omia poliittisia linjauksiaan perustuslakiin ja tämän jälkeen julistaa niitä perustuslain vaatimuksiksi." Lähde: 
http://www.heritage.org/research/reports/2015/03/memo-to-supreme-court-s...

Korkeimman oikeuden annettua päätöksensä, presidentti Barack Obama julisti voitonriemuisena: ”Love wins”, rakkaus voittaa. Aivan kuin naisen ja miehen välinen avioliittoinstituutio olisi muka estänyt rakastamisen aina näihin päiviin asti amerikanmaalla. Naisen ja miehen välistä avioliittoa kannattavat eivät vastusta rakkautta, vaan avioliiton uudelleen määrittelyä. Rakkaus totuuteen ei voittanut Yhdysvalloissa.

Avioliittoinstituutio on pitkän historiansa aikana kannatellut aviopuolisoiden rakkautta tukiessaan naista ja miestä sitoutumaan toisiinsa sekä kannustanut osoittamaan äidin- ja isänrakkautta jälkikasvulle. Suomi voi näyttää hyvää esimerkkiä muille maille Itävallan tavoin, säilyttämällä avioliiton aidosti sellaisena kuin se on. Kansalaisaloite sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamiseksi on käynnissä ja jokaisella suomalaisella täysi-ikäisellä on oikeus allekirjoittaa se ja saada tieto tästä mahdollisuudesta.https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1175

--
Julkaistu aiemmin Uusi Suomen Puheenvuoro-blogissani 27.6.2015

 

Itävalta hylkäsi sukupuolineutraalin avioliittolain

Itävallan kansallisneuvosto äänesti lakialoitteesta avioliiton avaamiseksi samaa sukupuolta oleville pareille, 110 vastaan ja 26 puolesta. Itävallassa päättäjät pitivät rohkeasti avioliiton ja lasten puolia, kun sukupuolineutraali avioliittolaki torpattiin selkein luvuin. Uutisointi Itävallassa kaatuneesta sukupuolineutraalista avioliittoa koskevasta lakialoitteesta oli mitätöntä suomalaisessa mediassa. Irlannin hyväksyttyä sukupuolineutraalin avioliittolain, oli siitä kyllä pian tieto suomalaisissa valtamedioissa. Miksi näin? Ehkäpä pyritään luomaan kuvaa spn-avioliittokäsityksestä vastustamattomana valloittajana, jonka edessä ei kannata kuin heittäytyä punaiseksi matoksi ja antaa sen tulla. Itävallan tapaus osoitti sen, että jos poliittista tahtoa löytyy, niin avioliitto voidaan säilyttää aidosti sellaisena kuin se on.

Avioliiton uudelleen määrittelyllä pyritään hakemaan hyväksyntää homoseksuaalisille suhteille, vaikka avioliittolaissa on kyse avioliitosta, ei mielipidegallupista koskien seksuaalivähemmistöjä. Avioliittolain muuttamisella sukupuolineutraaliksi pyritään myös kiistämään perinteisen ydinperhemallin edut. Seksuaalivähemmistöjen oikeudet voidaan taata ilman avioliittoinstituution uudelleen määrittelyäkin. Kaikki ihmiset ovat lain edessä samanarvoisia, vaikka kaikkia erilaisia suhteita ei laitettaisikaan avioliittolain alle. Avioliittolain muuttaminen sukupuolineutraaliksi ei ole tarpeellista eikä väistämätöntä.

Jos koskaan, niin nyt on aika pysyä lujina täälläkin ja ilmaista tukensa naisen ja miehen väliselle avioliitolle kansalaisaloitteen kautta. Kaikki on mahdollista. https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1175 ,

--
Julkaistu aiemmin Uusi Suomen Puheenvuoro-blogissani 25.6.2015

Sananvapauden takapajula 2017

Toukokuussa julkaistiin Mäntsälän paikallislehdessä mielipidekirjoitukseni sukupuolisuudesta. Siihen reagoitiin varsin voimakkaasti Mäntsälä- facebook-ryhmässä. Hälyttävää on se, että vaikka sukupuolineutraali avioliittolaki ei ole edes astunut vielä voimaan , nähdään miehen ja naisen välinen avioliittokäsitys syrjivänä. Muun kuin sukupuolineutraalin avioliittokäsityksen kannattaminen julkisesti on ei-toivottavaa ja muka suvaitsematonta.

Absurdeinta ja asiattominta kyseisen facebook-ryhmän kommentoinnissa oli se, että ammatillinen pätevyyteni kyseenalaistettiin täysin (ei saisi päästä nuorten pariin, saastuttamaan näiden mieliä..) Kommenteissa vaadittiin myös entistä työnantajaani antamaan vastine kirjoitukseeni liittyen ja oltiin huolestuneita siitä, onko mielipidekirjoitukseni sisältämiä ajatuksia kerrottu myös rippikoululeireillä. Kirkon virallisen linjan ja tunnustuksen mukaan olen kirkon töissä toiminut, en ole opettanut avioliitosta omiani.

Jos facebook-ryhmän kommenteissa olisi kyse vain yksittäisten ihmisten ajattelemattomuudesta, niin en edes käyttäisi aikaa koko asian julki tuomiseen. Kyse ei ole poikkeuksesta, vaan säännöstä mitä tulee avioliittolain uudelleen määrittelyyn. Vanhasta näkemyksestä tulee käytännössä lainsuojaton ja sen kannattajista liki rikollisia. Pedofiileistahan sanotaan, että heitä ei saa päästä nuorten pariin, nyt samaa sanottiin voimassa olevan avioliittolain kannattajasta. Raju rinnastus, mutta niin oli heittokin. Kommentoijat olivat aikuisia ihmisiä, omilla kasvoillaan. Yhdessä kommentissa uhattiin lakata tukemasta seurakunnan toimintaa, jos se ei ota irtiottoa kirjoitukseni sisällöstä. 

Miehen ja naisen välinen avioliitto ei ole syrjivä, sen kannattaminen ei ole syrjivää eikä riistä sinulta ammattiosaamistasi tai oikeuttasi harjoittaa laillista ammattiasi ilman painostusta. Aiemmin kirjoitin Pohjois-Irlannin tapauksesta, jossa leipomon omistaja tuomittiin syrjinnästä kieltäydyttyään tekemästä kakkua tekstillä: ”tue homoliittoja.” Lue se täältä:http://susannakoivula.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195483-milloin-on-suomen-...

Nyt on aika havahtua toimimaan avioliiton parhaaksi ja varmistaa se, ettei Suomesta tule vuonna 2017 ahtaan sananvapauden takapajula.  Nyt rohkeasti eteenpäin hyvän asian edistämiseksi, älä pelkää.

http://www.aitoavioliitto.fi/kansalaisaloite.html

--
Julkaistu aiemmin Uusi Suomen Puheenvuoro-blogissani 15.6.2015

Moniavioisuus jaa/ei

Ylen kioski-ohjelmassa 11.6 keskusteltiin moniavioisuudesta ja polyamoriastakin siinä sivussa. Keskustelijoista yksi oli Maryan Askar, joka koki avioliittolain olevan vieläkin epätasa-arvoinen, koska moniavioisuutta ei sallita. Samoin koki polyamorisissa suhteissa elävä Melissa Mäntylä, joka haluaisi naimisiin kahden kumppaninsa kanssa. Askar ei kuitenkaan sallisi sukupuolineutraalia moniavioisuutta ja hän perusteli moniavioisuutta sharia-lailla, jossa miehelle sallitaan neljä vaimoa.Kolmas keskustelija oli perussuomalaisten kansanedustaja Laura Huhtasaari, joka toi hyvin esille sen, että moniavioisuuden salliva avioliittolaki johtaisi mutkikkaisiin tilanteisiin esimerkiksi erotilanteissa ja perintöasioissa. Voimassa olevaa avioliittolakia kannattava Huhtasaari pohti myös moniavioisen avioliittolain vaikutuksia lapsiin.

Naisen ja miehen välistä avioliittolakia kannattavien kysymykset siitä, johtaako sukupuolineutraali avioliittokäsitys lukumääräneutraaliin avioliittokäsitykseen sivuutettiin, kun ajettiin avioliittolain muutosta koskemaan samaa sukupuolta olevia pareja. En usko, että lukumääräneutraali avioliittolaki olisi kulman takana, mutta silti esteitä sen tieltä jo raivataan. Jos unohdamme mistä luku kaksi (1 mies + 1 nainen= 2) tulee avioliittolakiin, silloin horjuu perusteet avioliiton rajaamiseen kahteen henkilöön.

Sukupuoli- ja lukumääräneutraali avioliittolaki toisi lasten elämään sellaista epävakautta, jota emme osaa edes kuvitella. Jos perheet perustetaan vierivälle kivelle vakaan kallion sijasta, miten luulet perheiden voivan tulevaisuudessa? Miten lapsi voi rakentaa terveitä kiintymyssuhteita omiin vanhempiinsa polyamorisissa suhteissa taikka moniavioisissa suhteissa? Jos tuleville sukupolville ei välitetä mallia vakaasta parisuhteesta, miten he voisivat oppia solmimaan sellaista? On täysin utopistinen väite, että lapsi voisi paremmin useamman rakastavan aikuisen välisissä suhteissa kuin oman äidin ja isän välisessä avioliitossa.

Minua haastetaan aika ajoin blogin kommenttiosiossa ottamaan kantaa Vanhassa Testamentissa esiintyvään moniavioisuuteen, joten tässä yhteydessä teen sen lyhyesti: Raamatun kertomukset moniavioisuudesta eivät mielestäni toimi argumentteina moniavioisuuden puolesta. Niissä tuodaan esille kaunistelematta vaimojen mustasukkaisuudet, kokemukset epätasapuolisuudesta ja kilpailu oman lapsen asemasta suhteessa isään ja puolison toisiin lapsiin. Vanha Testamentti ei tunne sellaista moniavioisuutta, mikä olisi ns. sukupuolineutraalia. Jeesus ei aja moniavioisuutta, vaan Uudessa Testamentissa hän vahvistaa yksiavioisuuden: ”Hän vastasi heille: "Ettekö ole lukeneet, että Luoja alun perin teki ihmisen mieheksi ja naiseksi?" Ja hän jatkoi: "Sen tähden mies jättää isänsä ja äitinsä ja liittyy vaimoonsa, niin että nämä kaksi tulevat yhdeksi lihaksi. He eivät siis enää ole kaksi, he ovat yksi. Ja minkä Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako."(Matt.19:4-6). Kioski-ohjelmassa käsiteltiin moniavioisuutta myös islamin näkökulmasta, joten tässä yksi näkökulma näin kristinuskonkin suunnalta.

Avioliittolain palauttaminen koskemaan yhtä naista ja yhtä miestä ei ole ainut palauttamisen arvoinen asia. Toivon, että Suomessa alettaisiin taas arvostamaan itse avioliittoa. Avioliittoon sitoutuminen, omien lasten kasvattaminen yhdessä ja uskollisuus avioliitossa ovat yhteiskunnallemme suotuisia asioita. Ne eivät ole trendikkäitä asioita, mutta niiden varaan on hyvä rakentaa, varsinkin perheitä.

http://www.aitoavioliitto.fi/kansalaisaloite.html
--
Julkaistu aiemmin Uusi Suomen Puheenvuoro-blogissani 12.6.2015
 

Valtio ei ole kiinnostunut romantiikasta vaan perheistä

Kirjoitukseni ”sukupuolia on kaksi, kas kummaa” on herättänyt vilkasta keskustelua monilla eri foorumeilla. Vasta-argumenttien kirjo on ollut moninainen. Rivien välistä jotkut ovat lukeneet vain omat ennakkoluulonsa. Koen tärkeäksi tähdentää seuraavaa:

Jokainen suomalainen saa vapaasti päättää, ketä rakastaa. Mikään laki, ei edes voimassa oleva avioliittolakimme estä tätä päätöksentekoa. Valtio ei ole kiinnostunut romantiikasta, vaan perheistä. Avioliittoinstituutio palvelee lasten tarvetta kasvaa vanhempiensa kanssa ja perheet muodostavat yhteiskuntamme.

Sukupuolia on kaksi, vaikka osa naisista pukeutuisi mieluummin housuihin kuin hameisiin.Kirjoitukseni ei sisältänyt minkäänlaisia stereotypioita siitä, millaisia miesten tai naisten tulisi olla. En myöskään esittänyt, että tytöt tykkäävät pojista ja pojat tykkäävät tytöistä. Tosin näin useimmiten on. Sukupuolisuus ei ole kahle, vaan se on lahja. Sukupuolia on kaksi, nainen ja mies ja se on osa luonnollista todellisuutta. Ihmisinä emme voi muodostaa moraalia sillä perusteella mitä ikkunasta näkyy tai mitä luontodokumentissa tapahtuu, emohan saattaa esimerkiksi syödä omat poikasensa.

Kirjoituksessa en ottanut kantaa homoseksuaalisten suhteiden puolesta tai vastaan. Avioliittolakikaan ei ota kantaa homoseksuaalisuuteen vaan siihen, mikä on avioliitto. Jos olet sitä mieltä, että lasten paras lähtökohta on kasvaa omien vanhempiensa kanssa ja adoptiossakin on turvattava korvaavat kokemukset isästä ja äidistä, allekirjoita kansalaisaloite sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamiseksi. Avioliiton uudelleen määrittely sukupuolineutraaliksi ei ole yhteiskuntamme etu. Naisen ja miehen välinen avioliitto ei ole keneltäkään pois.

--
Julkaistu aiemmin Uusi Suomen Puheenvuoro-blogissani 29.5.2015

Milloin on Suomen vuoro?

Pohjois-Irlannissa leipomo tuomittiin homoaktivistin syrjinnästä, kertoo Helsingin Sanomat  19.5

Mistä tässä kaikessa on oikein kyse?
 

Lainaan Helsingin Sanomien uutista:

"Kakun tilasi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia ajavan Queer Space -järjestön vapaaehtoinen Gareth Lee, joka teki kieltäytymisestä ilmoituksen Pohjois-Irlannin tasa-arvoviranomaiselle. Kakku oli tarkoitus koristella Seesamtie-sarjan Bert ja Ernie -hahmoilla sekä tue homoliittoja -vetoomuksella."

Tässä on kyse syrjinnästä, ei homoaktivistin vaan leipomon omistajien syrjinnästä. Leipomon olisi pitänyt tehdä kakku, jossa kehotettaisiin tukemaan homoliittoja. Yrittäjien oikeus elää vakaumuksensa mukaan tuomittiin syrjintänä. Leipomo ei kieltäytynyt palvelemasta homoseksuaaleja, vaan tekemästä kakkua kyseenomaisella tekstillä. 

Tuomari kieltäytyi kuulemasta pienen pojan huudahdusta (järjen ääntä) : "keisarilla ei ole vaatteita" ja oikeuden sijaan hän edistikin jotain ihan muuta.

Syvästi epäilen, ettei Gareth Leellä olisi ollut mahdollisuutta kävellä toiseen leipomoon. Samaan aikaan en yhtään epäile, etteikö hänen toimintansa olisi ollut tarkoitushakuista; kakuistasi politiikkaa, avioliittonäkemyksestäsi tuomioistuimeen. 

Ahtaat ajat ovat edessä jokaisella, joka ei allekirjoita uutta avioliittokäsitystä avioliitosta sukupuolineutraalina. Milloin kuulemme Suomesta näitä uutisia? Toivottavasti emme koskaan.
 

Kuuntele järjen ääntä ja allekirjoita kansalaisaloite sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamiseksi

http://www.aitoavioliitto.fi/kansalaisaloite
--
Julkaistu aiemmin Uusi Suomen Puheenvuoro-blogissani 19.5.2015

Sukupuolia on kaksi, kas kummaa!

Olemme matkalla siihen, että yhteiskunnassamme sukupuolisuus määritellään vain ja ainoastaan ihmisen oman kokemuksen pohjalta. Matkan määränpäänä on kokonaisvaltainen irrottautuminen sukupuolisuuden ”kahleista” ja sukupuolirooleista.Tämä irrottautuminen ei ole tosin mahdollista, mutta siihen pyrkiminen on yhteiskunnallemme vahingollista.

Seta ry, Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry, Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS rf  sekä Lukiolaisten Liitto SLL tekivät yhdessä  ”Älä oleta”-normikriittisen opettajamateriaalin, jossa kerrotaan mm. transseksuaalisesta nuoresta, otsikolla ”kaikki tytöt eivät kasva naisiksi”. Kaiken muun elämän epävarmuuden keskellä lapset ja nuoret eivät tarvitse hämmentäviä viestejä sukupuoli-identiteetin omavaltaisesta määrittelemisestä. Olen huolestunut siitä, että lapsille ja nuorille opetetaan vastoin todellisuutta, että sukupuolia olisi jokin "moninainen" määrä. Erityisen huolestunut olen siitä, jos tätä opetetaan kouluissa. ”Normikriittisyydessä” on kyse uusien normien luomisesta.

Puhe sukupuolten moninaisuudesta perustuu tietynlaiseen ideologiaan, ei biologiaan, ei faktoihin. Joku saattaa tässä kohtaa huudahtaa voitonriemuisena: ”mutta entäs intersukupuoliset henkilöt, nyt kyllä puhuit itsesi pussiin..” Intersukupuolisella ihmisellä on sukupuolielimissään miehen sekä naisen anatomian piirteitä ja rakenteita. Toisin sanoen intersukupuolisella on kahden eri sukupuolen eli miehen ja naisen anatomisia piirteitä, mikä sekin viestittää sitä mitä jo edellä kirjoitin. Sukupuolia on kaksi.

Kiinnitäpä huomio siihen, miten tällä hetkellä ajetaan median välityksellä ihmisten mieliin uutta käsitystä sukupuolisuudesta, nyt kun avioliittolaki on määritelty sukupuolineutraaliksi. Sivuhuomautuksena täytyy mainita, että evankelisluterilaisen kirkon sisällä koettu paine avioliittokäsityksen muuttamiseksi nousee niin, että korvissa humisee. Jos uusi avioliittolaki tulee voimaan 2017, tullaan sitä käyttämään kirkkoa vastaan.

Elämme keskellä kulttuurivallankumousta, emmekä oikein edes ymmärrä sitä. Valtamedia vaikenee uudesta kansalaisaloitteesta, jonka tavoitteena on kumota sukupuolineutraali avioliittolaki.

Millaista Suomea sinä haluat olla rakentamassa? Minä haluan rakentaa sellaista Suomea, jossa tyttöjä tuetaan naiseksi kasvamisessa ja poikia mieheksi kasvamisessa. Ne tytöt ja ne pojat, jotka kipuilevat oman (synnynnäisen) sukupuoli-identiteettinsä kanssa tarvitsevat tukea ja rohkaisua. Ei pidä lähteä vahvistamaan lapsen kielteistä suhtautumista omaan sukupuoleensa.

Haluan, että kirkko saa jatkossakin toimia vapaasti oman avioliittokäsityksensä pohjalta.

Haluan, että tulevat sukupolvet saavat elää yhteiskunnassa, jossa tunnustetaan lapsen tarve kasvaa lähtökohtaisesti äidin ja isän kanssa. Adoptoiduilla lapsillakin on oikeus saada kasvaa miehen ja naisen kanssa, saaden korvaavia kokemuksia äidistä ja isästä. Meidän ei onneksi tarvitse tyytyä vain analysointiin tai ryhtyä voivotteluun, vaan voimme vaikuttaa siihen mihin suuntaan Suomea viedään.

Allekirjoita uusi kansalaisaloite sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamiseksi.https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1175
--
Julkaistu Uusi Suomen Puheenvuoro-blogissani 9.5.2015