Job antaa kasvot kärsivälle ihmiselle,
toivoa toivottomille, vaan ei tänään.
Jobin kärsimykset näyttävät olleen lyhytaikaisia.
Samaistun Israelin kansan neljäänkymmeneen vuoteen
erämaassa vaeltaen, ympyrää pyörien.
Vaikken ehkä joutunutkaan tänne rangaistuksena.
En hylännyt ainoaa Jumalaa, en kapinoinut, miksi siis näin?
Jobin kärsimykset Jumala käänsi voitoksi lukemattomille.
Luota Jumalaan, Jobin kirja huutaa menetyksiin.
Minä yritän. Minä haluan. Joskus jaksa en.
Kristus kantaa ja kannattelee.
Muuten olisin jo haudattu erämaan hiekkaan.
Oppinut oon, jos katson vain elämääni,
en näe Jumalaani. Suurta ja viisasta.
Hyvää ja rakkaudellista.
Hän kohtaisi Jobin, hän kohtaa minutkin.
Hän kohtaa sinutkin.
