Avioliittolain muutos pilaa kirkon, jos kirkko sen sallii


Kuulen ympäri Suomea evankelis-luterilaisen kirkon jäseniltä pettyneitä puheenvuoroja. Heille on kerrottu omien kirkkoherrojensa suulla, että seurakunta rinnastaa nais- ja miesparien liitot avioliitoiksi, rukoilee jumalanpalveluksen messussa samaa sukupuolta olevien avioparien puolesta ja antaa kirkkotilan nais- ja miesparien häätilaisuuksiin. Kirkon liberaali siipi heittää märän rätin monen seurakuntalaisen kasvoille ja julistaa sukupuolineutraaliuden ilosanomaa niille, jotka tulevat kirkkoon kuullakseen Raamatun opetusta. Muutosta perustellaan muutoksella, jota ei ole edes tapahtunut. Useat kirkon työtekijät ja seurakuntalaiset miettivät parhaillaan, mitä tehdä tämän sateenkaarivyörytyksen edessä.

Jos kirkkoherrat kysyvät, mikä on kirkon virallinen avioliitto-linja, niin eipä ole ihme, ettei moni seurakuntalainenkaan enää ole varma kirkon kannasta. Pidän varsin röyhkeänä sitä, että kirkon sisälle luodaan uusia käytäntöjä ilman niitä oikeuttavaa päätöstä.  Avioliittokäsityksen muuttaminen edellyttäsi kirkolliskokouksen määräenemmistön kannatusta. (Sitä ei ole todennäköistä saavuttaa ainakaan tällä hetkellä.) Jos määräenemmistö joskus löytyisi, niin se kertoisi (Raamatun) sisälukutaidon puutteesta. Raamatun opetus avioliitosta naisen ja miehen välisen liittona on hyvin selkeä.

Avioliittolain muutoksen ajajat toistamiseen korostivat, että avioliittolain muutos ei vaikuta kirkkoon. Ai ei? On absurdia, että esimerkiksi Savonlinnassa sateenkaariaktivistit "naulasivat" omia teesejään kirkon oveen syyttäen seurakuntaa eriarvoisuuden ylläpitämisestä. Miksi?  Kaikki tämä vain kirkon avioliittokäsityksen vuoksi.

http://www.ita-savo.fi/uutiset/lahella/mielenosoittajat-teippasivat-syrjinnan-vastaisia-teeseja-kirkon-oveen-savonlinnassa

Avioliittolain muutos tulee punnitsemaan, onko kirkossa vielä uskoa. Sukupuolineutraali avioliittokäsitys on täydellisessä ristiriidassa Raamatun ihmiskäsityksen, luomisjärjestyksen ja avioliittokäsityksen kanssa. Tämän kieltäminen on teologista epärehellisyyttä. On jotenkin helpompi ymmärtää ateistia, jolle Raamattu ei merkitse mitään kuin sellaista ihmistä, joka korostaa arvostavansa Raamattua ja silti hän kiistää sen opetukset ja niiden pätevyyden. Sitä kutsutaan kristillisissä piireissä suden pukeutumiseksi lampaan vaatteisiin.

Kirkon kohtalon hetket ovat n-y-t.
Rohkaiskaamme siis kirkon työntekijöitä pitämään kiinni naisen ja miehen välisestä, aidosta ja oikeasta avioliitosta. Siitä on nimittäin tehty nyt harvinaisen vaikeaa.
 

Uskonpuhdistuksen juhlavuotena,
Susanna

 

   2. On turha oma voimamme vääryyden valtaa vastaan. Me turman vallat voitamme Herrassa ainoastaan. Hän, Kristus, kuningas, on voitonruhtinas, lyö joukot helvetin, ne tallaa jalkoihin ja voiton meille saattaa.3. Jos täyttyisikin maailma nyt valheen enkeleistä, niin pimeys ei voittoa kuitenkaan saisi meistä. Ne olkoot raivoissaan ja syöskööt kiukkuaan. Nyt valheen vallat on jo saaneet tuomion. Ne yksi sana kaataa.  4. Se sana seisoo vahvana, ne ei voi sitä kestää. Kun kanssamme on Jumala, ken meiltä voiton estää? Jos veis he henkemme, osamme, onnemme, ne heidän olkohon, vaan meidän iät on Jumalan valtakunta.   Martti Luther n. 1528. Ruots. 1536. Suom. Jaakko Finno virsikirjaan 1583. Uud. Elias Lönnrot 1864. Uud. komitea 1886.



2.
On turha oma voimamme
vääryyden valtaa vastaan.
Me turman vallat voitamme
Herrassa ainoastaan.
Hän, Kristus, kuningas,
on voitonruhtinas,
lyö joukot helvetin,
ne tallaa jalkoihin
ja voiton meille saattaa.3.
Jos täyttyisikin maailma
nyt valheen enkeleistä,
niin pimeys ei voittoa
kuitenkaan saisi meistä.
Ne olkoot raivoissaan
ja syöskööt kiukkuaan.
Nyt valheen vallat on
jo saaneet tuomion.
Ne yksi sana kaataa.

4.
Se sana seisoo vahvana,
ne ei voi sitä kestää.
Kun kanssamme on Jumala,
ken meiltä voiton estää?
Jos veis he henkemme,
osamme, onnemme,
ne heidän olkohon,
vaan meidän iät on
Jumalan valtakunta.


Martti Luther n. 1528. Ruots. 1536. Suom. Jaakko Finno virsikirjaan 1583. Uud. Elias Lönnrot 1864. Uud. komitea 1886.

Sukupuoliystävällisiä kouluja ja kuntia

Luin hälyttävän uutisen Yleltä 30.1.2017, vaan en yllättävän. ”Nuorten tyttöjen transsukupuolisuustutkimukset ovat moninkertaistuneet. Valtaosa alaikäisistä transtutkimuksiin hakeutuneista on tytöiksi syntyneitä. Lähetteiden määrä on kuudessa vuodessa nelinkertaistunut.” http://yle.fi/uutiset/3-9418337 Suomessa on siis kasvava joukko nuoria tyttöjä, joilla on sukupuolensa kanssa ongelmia. Tämä tulee tiedostaa, kun sukupuolen moninaisuus-agendaa ajetaan kouluihin.

Tampereen yliopistollisen sairaalan nuorisopsykiatrian ylilääkäri Riittakerttu Kaltiala-Heino kysyy kyseisessä artikkelissa oleellisen kysymyksen:"– Ahdistus ja epävarmuus itsestä on yleisesti ottaen kuulunut aina nuorten kehitykseen. Voiko olla, että nyt on sellainen aika, että se on erityisen mahdollista kanavoida sukupuoliahdistukseen." Nyt on ainakin sellainen aika, jolloin ihmisten jako naisiin ja miehiin kyseenalaistetaan ja näin kylvetään epäilyksen siemen nuorten mieliin: oletko nainen, mies vai joku muu, mikä? On helppo suhtautua omaan sukupuoleen kielteisesti, onhan se esitetty taakkana ja ihmistä sitovana asiana. Kaikki tämä tietysti sateenkaarenväreihin puettuna, fanfaarien soidessa, älymystön kiitellessä ja valtamedian ylistäessä "sukupuolen moninaisuutta".

Sukupuolen moninaisuus kuulostaakin pintapuolisesti myönteiseltä asialta, mutta tuo käsite kätkee sisäänsä sukupuolta vähätteleviä ja lasten tervettä kasvua heikentäviä väitteitä: ihminen voi olla väärässä kehossa, sukupuoli on biologiasta irrallista, sukupuoli on kuin roolivaatteet, jotka voit valita ja heittää niskaan. Murrosikäinen joutuu sukupuolen moninaisuus-puheiden kautta hämmennyksiin itsensä kanssa ja jos koulujen opetus ja käytännöt setasertifioidaan maanlaajuisesti, niin oireilevien alaikäisten määrä jatkaa taatusti kasvamistaan. Sanokaa minun sanoneen. Murrosikä on haastavaa aikaa jo ilman mediasta tai koulumaailmasta nousevaa sukupuolen kyseenalaistamista.

Kuka minä olen, kelpaanko minä, mitä minusta tulee -kysymykset pomppaavat nuoren ajatuksiin yhtä tiuhaan kuin whatsApp-viestit älypuhelimen näytölle. Oikea vastaus näihin kysymyksiin ei ole sukupuolen muuttamiseen tähtäävät hoidot, sukupuolineutraalit vessat tai henkilötunnukset vailla sukupuolesta kertovaa määrettä. Sukupuolen moninaisuuden sijaan olisikin parempi puhua vaikkapa sukupuoliystävällisyydestä (jos jokin voi olla ympäristöystävällistä, niin miksei sitten näinkin). Sukupuoliystävällisyys näkee sukupuolen suojeltavan arvoisena asiana ja kiinteänä osana ihmisen ainutlaatuisuutta. Sukupuoliystävällisyys antaa tilaa erilaisille yksilöille, jolloin omassa sukupuolessa on hyvä olla, olipa tyttö tai poika sitten luonteltaan, mieltymyksiltään tai ulkonäöltään tuollainen tai tällainen. Harva asia on 100 % luonnollista ja luonnonmukaista, kuten sukupuoli. Sitä ei osteta tai vaihdeta, vaan siihen synnytään.

Jos haluamme tulevaisuudessa lukea hyviä uutisia itsensä kanssa sovussa olevista lapsista ja nuorista, täytyy heitä suojella harhaanjohtavilta puheilta sukupuolen omavaltaisesta määrittelystä. Nyt vaan luomaan sukupuoliystävällisiä kuntia ja kouluja, se on erityisesti tulevaisuuden toivojen etu!

Aito avioliitto -aloite on perustuslain mukainen

Eduskunnan perustuslakivaliokunta on todennut, että kansalaisaloite avioliittolain muutoksen kumoamiseksi ei ole vastoin perustuslakia.

Nyt arvioitavana olevan kansalaisaloitteen osalta perustuslakivaliokunta pitää arvion lähtökohtana sitä, että kansalaisaloitteessa kumottavaksi esitetty lainsäädäntö ei ole vielä voimassa. Tällaisessa tilanteessa kyse ei valiokunnan mielestä ole sellaisista lainsäädäntöön perustuvista perustelluista odotuksista, joita pitäisi ehdottomasti suojata. Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että kumottavaksi esitettyä lainsäädäntöä edeltävää oikeustilaa ei ole valiokunnan käytännössä pidetty perustuslain vastaisena (ks. myös PeVL 15/2001 vp ja PeVL 15/2011 vp), vaikka kumottavaksi esitetty lainsäädäntö onkin valiokunnan mielestä sitä edeltävää oikeustilaa paremmin sopusoinnussa perustuslain 6 §:n kanssa. Merkityksellistä on myös, että Euroopan ihmisoikeussopimuksen 12 artiklassa turvattu oikeus avioliittoon ei sellaisenaan merkitse velvollisuutta mahdollistaa samaa sukupuolta olevien oikeutta solmia avioliittoa, vaan se kuuluu kunkin sopimusvaltion harkintamarginaaliin” (tummennus ja alleviivaus blogistin)
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/PeVL_1+2017.aspx

Perustuslakivaliokunnan lausunnon pohjalta rohkenen sanoa, että se suosittaa aloitteen pikaista käsittelyä, jottei aloitteen mahdollinen hyväksyminen heikentäisi jälkikäteen samaa sukupuolta olevien parien oikeuksia solmia avioliittoa. Tähän on kuitenkin pakko lisätä, että avioliiton uudelleen määrittely sukupuolineutraaliksi instituutioksi ei tuo lisäoikeuksia solmia avioliittoa vaan se muuttaa avioliiton luonteen ja tarkoituksen. Mikäli aloitteen käsittely venyisi 1.3 jälkeiselle ajalle, niin se itsessään ei ole mielestäni juridinen tai moraalinen este hyväksyä aloitetta. Aloitteen perustuslaillisuutta ei tule katsoa yksisilmäisesti HLBT-liikkeen avioliittokäsityksen pohjalta edes 1.3 jälkeen.

Annan esimerkin: jos joku kansalainen saa Kelalta etuuksia vastoin oikeita perusteita, ei ole väärin periä takautuvasti maksettuja tukia häneltä takaisin. Sama periaate pätee lain säätämisessäkin, oikeuksien ja etuisuuksien tulee perustua tosiasioihin. Sukupuolineutraali avioliittolaki liitännäislakeineen perustuu kuviteltuihin oikeuksiin, jotka eivät perustu muuhun kuin aatteelliseen yritykseen muuttaa avioliiton ja perheen merkitys, jotta yhteiskunta riisuttaisiin ns. heteronormativiisuudesta ja ydinperheen asemaa heikennettäisiin.

Nyt vaan aloite suureen saliin äänestykseen ja kansanedustajille sydäntä ja viisautta äänestää aidosti tasa-arvoisen avioliittolain puolesta.

Turhaan parjattu morsian

Avioliittolain muutoksen kumoamisesta äänestetään eduskunnassa vielä helmikuun aikana. Siitä ovat uutisoineet jo useat mediat tuoreeltaan. Lakivaliokunta tekee siis aloitteesta hylkäävän mietinnön eli ehdottaa aloitteen sisältämän lakiehdotuksen hylkäämistä. Lakivaliokunnan enemmistö antoi siis rukkaset aito avioliitto -aloitteelle, mutta eduskunnan enemmistö voi edelleen ottaa omakseen tämän turhaan ”parjatun morsiamen” äänestämällä mietinnön vastalauseen puolesta ja sanoa tälle: tahdon, enkä sinusta luovu. Edellisen eduskunnan lakivaliokunta antoi rukkaset Tahdon13 -aloitteelle vakavin perustein, kun taas Aito avioliitto -aloitteelle nykyisen eduskunnan lakivaliokunta viittasi kintaalla kuin mielijohteesta. Jälkimmäistä aloitetta tarkasteltiin perustuslakivaliokunnassa pitkälti “parasta ennen päiväys” -näkövinkkelistä, unohtaen mitä tuote sisältää. (Huom! Timantit ovat ikuisia.)

Perustuslakivaliokunnan viime viikkoisesta lausunnosta puuttuu jotain keskeistä, siinä ei nimittäin tuoda esille avioliittolain muutoslain laiminlyötyjä lapsivaikutusarvioita. Aivan kuin lapsen edulla ja oikeuksilla ei olisi merkitystä avioliittolainsäädännössä, vaikka siihen liittyy adoptio-oikeudet. Avioliittolaki myös muokkaa laajemmalla tasolla kaikkien kansalaisten käsitystä perheestä ja lapsen parhaasta. 1.3 astuisi kyllä samaa sukupuolta olevien parien näennäisoikeudet voimaan, joiden perään perustuslakivaliokunta lausunnossaan kyseli. Sen sijaan aidot oikeudet, kuten lapsen oikeus kasvaa vanhempiensa hoidossa/ ja lapsen oikeudet adoptiossa sekä sanan- ja ilmaisunvapaus häivytettäisiin taka-alalle suvaitsevaisen rakkauden hengessä 1.3 alkaen.

Avioliiton alkuperäinen tarkoitus ja hyödyllisyys yhteiskunnalle on kuin vanha viisaus, jota ei enää muisteta, mutta minkä unohtaminen tulee kalliiksi. Kaikki parisuhteet eivät ole samanlaisia, niiden rakenne ja yhteiskunnallinen merkitys eroavat. Kahden miehen, kahden naisen tai yhden miehen ja yhden naisen muodostama liitto tarkoittavat käytännössä kolmea erilaista liittoa. Perheen muodostuksen kannalta eroavaisuudet ovat hyvin merkittävät.

Ei olisi pitänyt edellisen eduskunnan niin herkästi taipua ”naisen ja miehen välinen avioliittolaki syrjii”-huutojen edessä kuin alakoulun limudiscon limbo-kisassa konsanaan.. On viisautta nähdä, että erilaisuus ei ole kaiken tasapäistämistä ja olla niputtamatta kaikkia parisuhteita yhden ja saman (avioliitto)lain alle.

Helmikuussa voidaan tehdä, mitä on tehty historiassa aiemminkin: mielenmuutos. Sitä odottaen.

Suomi jakautuu, kirkko myös

Eduskunta sai tänään uuden mahdollisuuden harkita avioliittolain muutosta. Aito avioliitto –yhdistys kommentoi äänestystä omilla kotisivuillaan seuraavasti:

”Eduskunnassa äänestettiin tänään Aito avioliitto –kansalaisaloitteesta. Äänestyksen pohjana ollut lakivaliokunnan hylkäävä mietintö voitti lukemin 120-48. -- On selvää, että päätös on lukemattomille suomalaisille aidon avioliiton puolesta kampanjoineille, ei vähiten yli 106 000 kansalaisaloitteen allekirjoittajalle, pettymys, vaikkei toki mikään yllätys. Matkan varrella kävi selväksi, että asiallisetkaan argumentit avioliiton luonnollisesta olemuksesta, lasten ihmisoikeuksista, isän ja äidin merkityksestä lapselle sekä ilmeisen huonosta ja virheellisestä lainsäädäntömenettelystä lapsivaikutusarvion laiminlyönteineen, eivät liiemmin kiinnosta eivätkä riitä radikaaleille, joille kyse on ennen kaikkea yhteiskunnallisesta kumoushankkeesta.”http://aitoavioliitto.fi/artikkelit/aito-avioliitto-aanestyksen-tulos-eduskunnassa-oli-pettymys-vaan-ei-yllatys/

Eduskunnan eilisen täysistunnon keskustelu aloitteesta antoi selkeää osviittaa siitä, ettei eduskunta tulisi perumaan avioliittolain muutosta. Oli surullista todistaa sitä, että ”rakkauden maaliskuu, sateenkaarifobiaa”, homofobista ilmaa, yhdenvertaisempi Suomi, arvoton näytelmä, on teidän vuoronne väistyä –hävetkää”- argumenttien pohjalta Suomen eduskunta hylkäsi aidon ja alkuperäisen avioliiton lainsäädännössä. On selvää sekin, että naisen ja miehen välisestä avioliittonäkemyksestä on tullut käytännössä lainsuojaton. Suomessa tullaan siis näkemään pian, ettei avioliittolain muutos tuo mukanaan lisää suvaitsevaisuutta, rakkautta tai sateenkaariperheiden lasten hyvinvointia. Se piirtää alkuperäisestä avioliittoinstituutiosta tasa-arvon vastaisen, pyrkii ahdistamaan perinteisen kannan omaavat marginaaliin ja vähättelee lapsen tarvetta tuntea omat juurensa.

Kaikesta huolimatta on myös kiitoksen paikka: sydämellinen kiitos jokaiselle aloitteen allekirjoittaneelle ja noille 48:lle kansanedustajalle vastalauseesta tälle valitettavalle kehitykselle. Suomen päättäjistä ei löytynyt riittävästi niitä, jotka olisivat asettaneet lapsen edun aikuisten toiveiden edelle. Aito avioliitto -aloitteeksi nimetyn aloitteen tie päättyi tänään, kuten jo lienee käynyt selväksi. Samaa nimeä kantavan yhdistyksen toiminta sen sijaan jatkuu ja laajenee. Suomessa ei tulla näkemään sellaista aikaa, että ns. sukupuolineutraali avioliittokäsitys omaksuttaisiin kritiikittä.

Suomi jakautuu avioliittolain muutoksen myötä entistä enemmän. Tämä jakautuminen tulee näkymään myös Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa tulevina päivinä. Sain tällä viikolla Helsingin hiippakunnan sähköisen kiertokirjeen, jossa kehotettiin kirkon työntekijöitä juhlimaan samaa sukupuolta olevien parien avioliittoa ja siinä annettiin ”virikkeitä” näiden rukoushetkeen: ”Katson sinuun, rakas NN, ja kiitän, että olen löytänyt sinut aviopuolisokseni. Sitoudun jakamaan elämänkanssasi. (parit voivat halutessaan kirjoittaa tähän lisää oman sitoutumisensa sanoja)—tai N.N. minä olen vakuuttanut tahtoni rakastaa sinua myötä- ja vastoinkäymisissä. Haluan elää elämäni sinun kanssasi, jakaa ilon ja surun niin hyvinä kuin pahoina päivinä. Haluan jakaa rakkauden lahjan sinun kanssasi kunnes kuolema meidät erottaa.” https://helsinginhiippakunta-evl-fi-d.aldone.fi/hiippakunta/aineistot/virikemateriaalia-samaa-sukupuol/ Kuin suoraan vihkikaavasta, eikö vain? Irtisanoudun tällaisesta häpeällisestä ohjauksesta, jota Helsingin hiippakunta jakaa välittämättä pisaaraakaan Raamatusta ja kirkon tunnustuksesta. Ei ole kunnioittavaa kehottaa ottamaan osaa sellaiseen, mikä on täysin vastoin kristillistä uskoa ja ihmiskäsitystä.

On kuitenkin niin, ettei eduskunta tai piispa kykene muuttamaan tosiasioita, korkeintaan hämärtämään niitä. Siksi on syytä pitää lamput palamassa, sillä pimeässähän sitä valoa eniten tarvitaan.

Aidon avioliiton puolesta, Susanna

Tuhkakeskiviikko ja uuden ajan vapaustaistelijat

Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa 1.3 on tuhkakeskiviikko, kirkkovuoden mukaan. Samaisena päivänä astuu voimaan avioliittolain muutos, jolloin avioliitto –jollaisena avioliiton tunnemme, muuttuu sukupuolineutraaliksi liitoksi lainsäädännön tasolla. ”Paastonaika alkaa laskiaisen jälkeisestä keskiviikosta, tuhkakeskiviikosta, joka on saanut nimensä paastoon liittyneestä tuhkan sirottelemisesta pään päälle. Se oli katumuksen ja parannuksen vertauskuva. ”http://notes.evl.fi/Evkirja.nsf/keFI?OpenPage&dindex=20160210
On aika osuvaa, että 1.3 on juuri tuhkakeskiviikko. Silloin olisikin Suomen ev.lut kirkolla syytä valella tuhkaa päälleen juhlimisen sijasta.

Kirkon piispat Irja Askola ja Björn Vikström kirjoittavat avioliitosta Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla. 25.2.2017 ja mm. vertaavat keskustelua avioliiton rajaamisesta naisen ja miehen väliseksi kiistelyyn orjuudesta. ”Asetelma ei ole uusi. Vastaavalla tavalla on aikoinaan kiistelty orjuudesta, naisen ja miehen tasa-arvosta ja yhteiskunnan demokratisoitumisesta.” http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005102367.html

Minä pidän kaikkia ihmisiä tasavertaisina ja niin on kirkkokin pitänyt, vaikka on rajannut avioliiton naisen ja miehen väliseksi. Nytkö kirkossakin alkaa tämä sama virsi siitä, että kaikkia parisuhteita on kutsuttava avioliitoiksi tai muutoin ihmisiä syrjitään ja kohdellaan epätasa-arvoisesti. Näemmä. Voi sitä teologista kärrynpyörää, jolla tällaiseen johtopäätökseen on päästy piispanhiipan alla ja se on nyt kuin saarnastuolista julistettu (kirkko)kansalle. ”Kirkon opetus perheestä, seksuaalisuudesta ja avioliitosta on muuttunut vuosisatojen aikana. ” Askola ja Vikström vetoavat siihen, että kirkon avioliittokäsitys on ennenkin muuttunut, joten miksei sitä voisi edelleen muuttaa. Millä lailla se sitten on piispojen mukaan muuttunut? He puhuvat eronneiden vihkimisestä, ehkäisystä, avioesteiden purkamisesta sairauksien osalta. Mikään näistä ei kuitenkaan liity itse avioliiton solmivien osapuolten sukupuoleen. Toisin sanoen avioliitto on aina ollut yhden naisen ja yhden miehen välinen liitto kristillisissä kirkoissa. Aina!

Raamatussa avioliitto ei esiinny koskaan sukupuolettomana instituutiona. Muistutan mitä Jeesus itse sanoi avioliitosta: Sen tähden mies jättää isänsä ja äitinsä ja liittyy vaimoonsa, niin että nämä kaksi tulevat yhdeksi lihaksi. (Matt.19:5). Helsingin piispa Irja Askola ja Porvoon piispa Björn Viktsröm kiteyttävät avioliiton päämäärän näin:  ”Avioliiton päämäärä on antaa avioparille keskinäiseen luottamukseen perustuva turva.” Näinkö ohueksi kirkon avioliittokäsitys on litistynyt neutritus-mankelissa? Minne ovat unohtuneet piispoilta puheet siitä, että Jumala loi miehelle kumppaniksi naisen ja sääti näille avioliiton, jossa he tulevat yhdeksi lihaksi? Lisääntyvät ja täyttävät maan?

Kirkolliskokouksen kantakin on edelleen voimassa: avioliitto on vain naisen ja miehen välinen liitto. Mutta vähätpä siitä, onhan sukupuolineutraalista avioliittokäsityksestä ja ihmisten seksuaalisesta suuntautumisesta muodostumassa kirkon uusi ”ylin auktoriteetti kaikkea oppia ja elämää arvioitaessa.” Ennen se oli Raamattu. En tunnista tästä piispojen kirjoituksesta Hyvän paimen ääntä, vaan lähinnä se muistuttaa vihreiden puolueohjelmaa kristillisperäisillä sanankäänteillä kuorrutettuna. Se tuppaa tällaista vakaumuksellista kristittyä häiritsemään, eikä vain häiritsemään vaan surettamaan.

”Kun yhä useampi samaa sukupuolta oleva pari haluaa sitoutua toisiinsa solmimalla avioliiton, olisi johdonmukaista iloita siitä.” Näin toteavat piispat Askola ja Vikström artikkelinsa päätteeksi. Minä sen sijaan jäin kaipaamaan piispoilta johdonmukaisuutta pysyä oman kirkkokuntansa avioliittokäsityksessä. Voin jotenkin aavistella, ettei kirkon perinteisiin näkemyksiin sitoutuvilla ole kauan vapautta puolustaa avioliittokantaansa. Onhan se kuin puolustaisi orjuutta, vastustaisi demokratiaa ja tasa-arvoa..

Juonipaljastus: Pian meillä on ensimmäiset kapinapapit, jotka vihkivät nais- ja miespareja ja valtamedia tulee kruunaamaan heidät uuden ajan vapaustaistelijoiksi. Saatte nähdä.

Tuhkakeskiviikon alla,

Susanna

Tuhkakeskiviikon aatoksia

Suomessa astui 1.3 tuhkakeskiviikkona voimaan avioliittolain muutos, jota sateenkaariliike ajoi tietoisesti vuosikausia vedoten sen omaan käsitykseen tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta. Rekisteröity parisuhdelaki oli vain väliporras korkeamman tavoitteen saavuttamiseksi, vaikka se aikanaan kiistettiin. Sateenkaariliikkeelle ei siis riittänyt samat oikeudet rekisteröidyn parisuhdelain turvaamana, vaan se halusi mullistaa koko avioliittoinstituution palvelemaan omaa agendaansa. Sukupuolineutraaliin ideologiaan ei klassinen avioliittokäsitys istu ja siksi se piti poistaa lainsäädännöstä.

Avioliittolain muutos tarkoittaa sitä, että avioliiton statuksen voi saada nyt kaksi naista, kaksi miestä tai mies ja nainen. Sukupuoliperuste on näin purettu avioliittolaista. Tämä ei kuitenkaan jää tähän, vaan pelinappuloita liikutellaan jo pelilaudalla. Taistelu avioliitosta jatkuu edelleen ja se on nyt siirtynyt yhä vahvemmin eduskunnasta Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sisälle. Kotkan seurakunnan kirkkoneuvosto päätti, ettei Kotkan kirkoissa järjestetä samaa sukupuolta oleville aviopareille rukoushetkiä. Ihailen sitä, että Kotkassa on vahvaa selkärankaa pitää kiinni oikeudesta vakaumukseen. Seta ry:n edustaja sen sijaan pitää Kotkan kirkkoneuvoston päätöstä ”surullisena ja syrjivänä”. Seta ry ei kunnioita uskonnollisen toimijan, tässä tapauksessa Kotkan ev.lut seurakunnan oikeuttaa määrittää itse toimintapoja kirkon virallisen avioliittokäsityksen pohjalta suhteessa samaa sukupuolta olevien liittoihin eikä edes yritä ymmärtää päätöksen perusteita. Yle hengittää yhtä lailla Kotkan seurakunnan niskaan ja propagoi Kotkan kirkkoneuvoston päätöstä vastaan. http://yle.fi/uutiset/3-9481738 Yle jatkaa jahtiaan ja tänään oli vuorossa Kainuun seurakunnat ja jälleen Setan edustajaa on pyydetty arvioimaan uskonnollisen toimijan oikeutusta pitäytyä omaan avioliittokäsitykseensä (!) http://yle.fi/uutiset/3-9481848

Kristillisen seurakunnan halu pidättäytyä sukupuolineutraalista avioliittokäsityksestä saa pahan katseen Setan ja Ylen suunnalta. Seta ry niin kuin verovaroin kustannettu Yle ylpeästi esittää, että on kyseenalaista ja suoranaista syrjintää, jos uskonnollinen taho ei edistä sukupuolineutraalia avioliittokäsitystä. On ala-arvoista nostaa yksittäisiä seurakuntia tikunnokkaan sen tähden, että niissä ei avioliittoa ja samaa sukupuolta olevien parisuhdetta nähdä yhtenä ja samana asiana.

Avioliittolain muutoksen voimaantulo ajaa kirkon ahtaalle, kuten jokainen voi huomata. Tällä hetkellä kovasti yritetään saada kirkon väki moitteiden ja syytösten avulla hylkäämään oma vankka perustansa ja omaksumaan,uusi sukupuolineutraali käsitys avioliitosta. Demokratiaan ja uskonnonvapauteen kuuluu oikeus ilmaista käsityksensä avioliitosta ja toimia sen pohjalta. Tätä toivoisin Seta ry:n ja mediankin kunnioittavan. Ja vieläpä ilman jokaisen naisen ja miehen välistä avioliittoa kannattavan henkilön tai tahon ripustamista häpeäpaaluun.

On erikoista, etteivät sateenkaariliikkeen edustajat ole vieläkään tyytyväisiä, vaan vuolaasti lehdestä toiseen osoitellaan kirkkoon syyttävällä sormella. “Minä tahdon, kirkko ei.” Otsikko sanoo kaiken oleellisen, voit jättää jutun lukemattakin. http://www.iltalehti.fi/uutiset/201702282200078215_uu.shtml

Sateenkaariliikkeen seuraava tavoite on saada voimaan lukumääräneutraali avioliittolaki, kirkon avioliittokäsityksen muuttamisen lisäksi. Seta ry on lähtenyt sitä jo melko avoimesti edistämään. Seta ry nimittäin hyväksyi tammikuussa 2017 jäsenjärjestökseen Polyamoria-monisuhteisuusyhdistyksen.

”Tavoitteenamme on lisätä tietoisuutta polyamoriasta, karsia siihen kohdistuvia ennakkoluuloja ja saada sille vastaavalla tavalla tunnustettu laillinen ja yhteiskunnallinen asema kuin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille. http://polyamoria.fi/yleinen/polyamoria-monisuhteisuusyhdistys-hyvaksyttiin-seta-ryn-jasenjarjestoksi/

Sanan- ja ilmaisunvapauden nojalla totean tähän siunatuksi lopuksi, että minulle ja hyvin monelle muulle suomalaiselle aito avioliitto on edelleen vain (yhden) naisen ja (yhden) miehen välinen avioliitto. Se on jotain, mitä ei yksikään poliitikko, sateenkaariaktivisti tai media voi muuksi muuttaa, sillä se on luonnollinen instituutio.

Avioliiton näkeminen vain naisen ja miehen välisenä liittona ei ole vastoin perustuslakia tai ihmisoikeuksia. Tätä kantaa ei siis tarvitse kenenkään piilotella tai hävetä. Aito avioliitto ry jatkaa työtä sen eteen, että Suomessa saisi ilman painostusta ja kenenkään estämättä sitoutua ns. klassiseen avioliittokäsitykseen. Työ ei ole vähenemään päin.

Otsikoissa jälleen keisarin uudet vaatteet

Toisin kuin tänään ja eilen meille on taas valtamediassa uskoteltu, niin ei ole mitään kolmatta sukupuolta tai sukupuoletonta ihmistä. Kukaan ihminen ei tosiasiallisesti ole sukupuoleton. Tällaisen suoranaisen roskan nostaminen lööppeihin ja otsikoihin on järjetöntä.Keisarin uudet vaatteet ovat silkkaa ilmaa ja vilu käy aikanaan luihin ja ytimiin.

Älä ymmärrä väärin. Minulla ei ole mitään vastaan ihmisiä, jotka kokevat oman sukupuolensa poikkeavalla tavalla. Sen sijaan vastustan sitä, että sukupuolisuuden asiantuntijaksi nostetaan henkilöitä, jotka väittävät sukupuolen olevan korvien välissä. Sukupuoli-identiteetti ei voi olla sukupuolesta täysin irrallista, siinä ei ole logiikan häivähdystäkään. Ihminen voi kokea näin ja noin, mutta kokemus ei automaattisesti kerro faktoja. Ihminen voi olla oman kokemuksensa kanssa täysin hukassa.

Nyt on kipeä tarve kriittiselle ajattelulle, kun meille marssitetaan toinen toisensa jälkeen gender-ideologian mannekiineja.
 

HSL ja keisarin uudet vaatteet

Sukupuolineutraalin avioliittolainepäsuorat vaikutukset nostavat jo päätään häkellyttävällä vauhdilla. Koko yhteiskunnan käsitys ihmisestä ja sukupuolesta pyritään muuttamaan, niin kirjastossa kuin joukkoliikenteessäkin. 

HS uutisoi 15.3 näin: Seta vetoaa HSL:ään, jotta matkakorttiin tulisi lisää sukupuolivaihtoehtoja. http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005126690.html

Jokaisella Suomen kansalaisella on juridisena sukupuolena nainen tai mies, joten HSL:n kortit ovat ihan ajan tasalla. Minkäänlaisiin muutoksiin ei ole siis tarvetta. On hyvin ongelmallista, että Seta ry yrittää ajaa tällaisia uusia käytäntöjä, vaikkei Suomen laki tunnusta muita sukupuolivaihtoehtoja, kuin nainen ja mies.  Aivan kuin olisi tarkoituksellista muuttaa ensin kulttuuria, jotta lainsäädäntö seuraisi perässä.

Samaisessa uutisessa kerrottiin siitä, että HSL:n lipuntarkastaja oli kysynyt naiselta ( omien sanojensa mukaan rouvashenkilöltä) näyttävältä mieheltä henkilötodistusta varmistaakseen, onko matkakortti todella hänen.
Lipuntarkastajan ammattitaitoista toimintaa on nyt kuitenkin arvosteltu ja HSL on ilmoittanut kouluttavansa työntekijöitä "sukupuolen moninaisuudesta."

Lipuntarkastajan työ on kohta aika vaikeaa, jos vaikka mies voisi käyttää tyttöystävänsä matkakorttia ja tältä ei saisi kysyä, onko kortti hänen.  On epäeettistä kouluttaa työntekijöitä  edistämään sukupuolineutraalia ideologiaa. Sukupuolen moninaisuus-koulutus on malliesimerkki ihmisten mielenmuokkaamisesta. "Sukupuolen moninaisuuden" syleilyllä ja ammatillisuudella ei ole oikeasti mitään tekemistä toistensa kanssa.

Työntekijälle ei saa iskeä  sateenkaarilippua kouraan ja sanoa, että vedä se salkoon. Kaikkien ihmisten palvelemisen tai kunnioittamisen varjolla ei saa vaatia työntekijältä minkään aatteen edistämistä "Sukupuolen moninaisuus" on aate, jonka uskotellaan olevan vastaus keinotekoiseen ongelmaan.  Sukupuolesta on tehty ongelma, vaikkei se sitä ole. Työttömyys on ongelmallista, ei ihmisten luonnollinen jakautuminen nais-ja miessukupuoleen. Identiteettivähemmistöön* (sukupuolensa poikkeavasti kokevat) kuuluvat voivat siinä missä muutkin käydä kirjastossa tai matkustaa bussilla. Kansalaiselta voi perustellusti odottaa, että tämä ilmoittaa juridisen sukupuolensa sitä kysyttäessä.

Mitäköhän yritetään seuraavaksi seta-sertifioida? No, pian siitä kuulemme.