Arkkipiispa Tapio Luoma vastaa kansanedustaja Päivi Räsäsen avoimeen kirjeeseen ja sen sisältämään kritiikkiin. Arkkipiispa perustelee yhteistyötä Helsinki Pride:n kanssa sillä, että kirkko on kaikille avoin. Räsästä hieman lainatakseni, Luoman perustelu ontuu.
Se, että kirkon sanoma ja kirkko on kaikkia varten, on täysin eri asia kuin se, että kirkko ottaa osaa seksuaalipoliittiseen Pride- tapahtumaan, joka heikentää lapsen oikeuksia ja jopa halveksuu kristillistä uskoa. Sateenkaariliike pyrkii myös rajoittamaan sanan- ja uskonnonvapautta.
Arkkipiispa Luoma on todennut, ettei Pride-yhteistyö ole kannanotto kirkon avioliittokäsitykseen.
En tiedä, kuka olisi tällaista yksinomaan esittänytkään. Päätös olla mukana Pridessa ei ole kannanotto vain yhteen asiaan, mutta yhteistyö on ongelmallinen monella tapaa. Sateenkaariliike ei kunnioita lapsen oikeutta isään ja äitiin, se ei tunnusta tietoon perustuvaa sukupuolikäsitystä ja kyllä, se edustaa kirkolle vastakkaista avioliittokäsitystä.
Kirkkohallituksen ja arkkipiispan päätös lähteä yhteistyökumppaniksi, on varsin röyhkeää kirkon konservatiiveja kohtaan. Kirkko on setasertifioitu, ja kiltit konservatiivit etsivät sanojaan. Osa ei niitä löydä, eivätkä rohkeuttaan. Nyt kun sille olisi käyttöä.
Suomessa hyvin harva kristitty rohkenee suoraan puhua kristillisestä vakaumuksesta julkisuudessa ja kysyä kirkolta kuuliaisuutta sen oman oppiperustan perään. Näinpä ollen kaikki se kielteinen asenne kristittyjä kohtaan ikäänkuin tiivistyy ja kohdistuu yhteen ihmiseen. En kirjoita siksi, ettenkö tietäisi kokeneen kansanedustaja Päivi Räsäsen painetta kestävän, vaan siksi, että sosiaalisessa ja valtamediassa häneen kohdistuva kritiikki ja pilkka, kertoo aivan jostain muusta kuin yksittäisestä ihmisestä. Suomessa suhtaudutaan avoimen vihamielisesti sellaisiin kristittyihin, jotka uskovat Raamatun opetuksiin -kuten kristityillä on ollut tapana ja vakaumuksena jo iät ja ajat.
Julkisuudessa ovat perusteettomasti väitetty, että kansanedustaja Päivi Räsäsen kannanotto Suomen evankelis-luterilaisen kirkon oppiperustan ja Pride-yhteistyön sovittamattomuudesta, olisi lain vastainen ja sitä on kuvailtu myös vihapuheeksi. On huolestuttavaa jos jo Raamatun siteeraaminen katsotaan jonkin sortin rikokseksi.
Kristillisen kirkon tuntomerkkinä on sitoutuminen siihen, mitä Raamattu opettaa. Sen takia Raamattuun sitoutuvat kristityt ihmettelevät, mitä ihmettä heidän pitäisi kirkon kanssa tehdä. Se selittää osaltaan eri medioissa uutisoidut kirkosta eroamispiikit, koska moni kirkon jäsen ei koe enää voivansa olla kirkon jäsen. Päivi Räsäsen piikkiin niitä ei pidä yksisilmäisesti laittaa.
Kirkossa ja yhteiskunnassa myllertää nyt suuresti ja aika näyttää, mitä tämän kesäinen kuohunta saa aikaan tulevaisuudessa. Varmaa ainakin on se, että nyt kirkkoa Pride-ratkaisusta kiittävistä suurin osa ei a) usko kristinuskon opetuksiin ja b) osallistu seurakunnan toimintaan. Heidän kiitoksensa säestyksellä kirkko jatkaa kuihtumistaan, ellei kirkko keskity olemaan kirkko.
