Monet ovat sosiaalisessa mediassa ihmetelleet, miksi Suomen evankelis-luterilainen kirkko ei puolusta kansanedustaja Päivi Räsästä. Hiljaisuus on rikottu, joskaan ei se tuonut mukanaan juurikaan tukea Räsäselle. Piispa Teemu Laajasalo kritisoi jälleen mediassa Räsäsen puheita kovasta sydämestä nouseviksi, mutta puolustaa tämän oikeutta olla ”väärässä.” Arkkipiispa Tapio Luoma sensijaan ei osoita minkäänlaista tukea Räsäselle ja hänen oikeudelleen ilmaista perinteisiä Raamatun näkemyksiä. Arkkipiispa näkee valtakunnan syyttäjän toiminnan rajojen etsimisenä: ”Tässä on kyse siitä, milloin uskonnonvapauden nimissä käytetty kieli ylittää hyväksyttävän rajat ja siitä tulee loukkaavaa, leimaavaa tai syrjivää. Minusta tämä on se kysymys, johon nyt haetaan vastausta, Luoma sanoo.”
Meillä on jo laillisuuden raja tiedossa, emme tarvitse uusien rajojen -tiukempien rajojen etsimistä ja kysymyksiin vastaamista! Maassamme Raamattu on kokonaisuudessaan laillinen kirja, ja valtiomme on sitoutunut YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen.
”18. artikla. Jokaisella ihmisellä on ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus; tämä oikeus sisältää vapauden uskonnon tai vakaumuksen vaihtamiseen sekä uskonnon tai vakaumuksen julistamiseen yksin tai yhdessä toisten kanssa, sekä julkisesti että yksityisesti, opettamalla sekä harjoittamalla hartautta ja uskonnollisia menoja.
19. artikla. Jokaisella on oikeus mielipiteen- ja sananvapauteen; tähän sisältyy oikeus häiritsemättä pitää mielipiteensä sekä oikeus rajoista riippumatta hankkia, vastaanottaa ja levittää tietoja kaikkien tiedotusvälineiden kautta.” Rajojen etsiminen merkitsee tässä nyt sitä, että halutaan asettaa uudet rajat. Ei niitä aiempia muuten lähdettäisi kyseenalaistamaan. Valtakunnansyyttäjä tavoittelee sanan- ja uskonnonvapauden kaventamista (jo) neljän esitutkinnan myötä.
Arkkipiispa ei puolusta sanan- ja uskonnonvapautta kansanedustaja Räsäsen kohdalla.
Teologisena kannanottona arkkipiispa toteaa: ”Se, että yksittäinen ihminen tai jokin ihmisryhmä leimataan ja nimitetään syntiseksi, ei tuo ketään lähemmäksi kristinuskoa,” (Luoma Lännen Median haastattelussa.) Raamattu nimittää kaikkia ihmisiä syntisiksi ja siinä ei ole kyse ihmisen halventamisesta, vaan ihmisen tilan kuvaamisesta Jumalan edessä. Mitä arkkipiispa tarkoittaa kristinuskolla? Kansanedustaja Päivi Räsänenhän opettaa juuri kristinuskon mukaisesti. Raamatusta ei yksinkertaisesti löydy minkäänlaista tukea samaa sukupuolta olevien välisille suhteille. Niin se vain on. Räsänen vetoaa Raamatun kokonaisilmoitukseen.
Arkkipiispan tuoreita kannanottoja luettuani joudun todella kysymään, eikö hän tiedä tai ole varma, saako kristitty uskoa ja ilmaista, että samaa sukupuolta olevien suhteet ovat Raamatun mukaan syntiä -ilman, että hän syyllistyisi rikokseen, josta voisi seurata sakkoa tai maksimissaan kaksi vuotta vankeutta? Tämän pitäisi olla täysin päivänselvä asia Suomen lain ja ihmisoikeuksien perusteella. Arkkipiispan tulisi myös teologian perusteella puolustaa kirkon jäsenen oikeutta sanktioitta uskoa ja ilmaista Raamatun perinteistä opetusta avioliitosta ja seksuaalisuudesta.
Voi perustellusti sanoa, että kirkko on hylännyt kansanedustaja Päivi Räsäsen. Ironista kyllä, Räsänen on ikään kuin aikamme uskonpuhdistaja Luther. Kuka muu olisi niin suoraselkäisesti seissyt Raamatun opetusten puolesta tässä maassa? Ensin oli vuosien viha ja iva suvaitsevien taholta, ja nyt jo lainkouralla perusteettomien syytösten voimalla yritetään häntä nujertaa ja hiljentää. Raamattuun sitoutuvat kristityt seuraavat tarkasti case Räsästä ja ovat pöyristyneitä arkkipiispan julkituloista. Neutraalisuus ja diplomaattisuus tilanteessa, jossa tarvittaisiin selkeää tuen osoittamista Räsäselle on väärin. Saati valtakunnansyyttäjän toimien ymmärtäminen.
Sensijaan Helluntaikirkon johtaja Mika Yrjölä on osoittanut tukea Räsäselle ja tehnyt kantelun valtakunnansyyttäjän toiminnasta.
"Yrjölän kantelutekstissä pyydetään oikeuskansleria tutkimaan, onko ” Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen syyllistynyt virka-aseman väärinkäyttämiseen tai törkeään virka-aseman väärinkäyttämiseen käskyvallassaan tai välittömässä valvonnassaan olevaa toimijaa (Poliisia) kohtaan, sekä onko […] Toiviainen syyllistynyt toiminnallaan uskonnonvapauden ja sananvapauden rajoittamiseen tai sen yritykseen.”